Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus
HUOMAUTUKSET1. (Kappale 19) - Me väitämme että KAIKKI, tai edes useimmat, kiusaajat sekä armottomat kilpailijat kärsivät alemmuudentunteesta.
2. (Kappale 25) - Viktoriaanisella aikakaudella monet ylisosialistetut ihmiset kärsivät vakavista psykologisista ongelmista tukahduttamisen seurauksena tai siksi että yrittivät torjua heidän seksuaalisia tuntemuksiaan. Freud ilmeisesti perusti teoriansa tämän tyyppisiin ihmisiin. Tänää sosialisaation painopiste on vaihtunut seksistä aggressioon.
3. (Kappale 27) - Tähän ei välttämättä sisälly spesialistit insinööritaidossa tai "kovissa" tieteissä.
4. (Kappale 28) - On monia yksilöitä keskiluokassa ja ylemmissä luokissa jotka vastustavat joitakin näistä arvoista, mutta tavallisesti heidän vastarintansa on enemmän tai vähemmän peiteltyä. Tällainen vastarinta esiintyy joukkoviestimissä ainoastaan hyvin rajoitetusti. Suurin sysäys propagandalle yhteiskunnassamme on lausuttujen arvojen suuntaan.
Tärkein syy miksi näistä arvoista on tullut, niin puhuakseni, yhteiskuntamme virallisia arvoja on että ne ovat hyödyllisiä teollistuneelle järjestelmälle. Väkivaltaan ei rohkaista koska se häiritsee järjestelmän toimintaa. Rasismiin ei rohkaista koska myös etniset konfliktit häiritsevät tätä järjestelmää, ja diskriminaatio heittää hukkaan vähemmistöryhmien lahjoja jotka voisivat olla hyödyllisiä järjestelmän kannalta. Köyhyys täytyy "hoitaa" koska alaluokka aiheuttaa ongelmia tälle järjestelmälle ja kontakti alaluokkaan alentaa muiden luokkien moraalia.
Naisia rohkaistaan työuraan koska heidän lahjansa ovat hyödyllisiä tälle järjestelmälle ja, vielä tärkeämpää, koska omistamalla säännöllisen työn naiset tulevat paremmin integroiduksi sisään tähän järjestelmään ja sidotuksi siihen suoraan perheen sijaan. Tämä auttaa heikentämään perheen solidaarisuutta. (Järjestelmän johtajat sanovat että he haluavat vahvistaa perhettä, mutta todellisuudessa he tarkoittavat että he haluavat perheen palvelevan tehokkaana työkaluna sosialisoida lapset järjestelmän tarpeiden täyttämiseksi. Me väitämme kappaleessa 51 ja 52 että järjestelmälla ei ole varaa antaa perheen tai muiden pienen mittakaavan sosiaalisten ryhmien olla vahvoja tai itsenäisiä.)
5. (Kappale 42) - Voidaan väittää että enemmistö ihmisiä ei halua tehdä omia päätöksiä vaan haluaa johtajien ajattelevan heidän puolestaan. Tässä on totuuden siemen. Ihmiset haluavat tehdä omat päätöksensä pienissä asioissa, mutta päätösten tekeminen vaikeissa, fundamentaalisissa kysymyksissä vaatii psykologisten konfliktien kohtaamista, ja useimmat ihmiset vihaavat psykologisia konflikteja. Täten, heillä on taipumus turvautua muihin tehdessään vaikeita päätöksiä. Mutta tästä ei seuraa että he rakastavat tehdä päätöksiä jotka koskevat heitä itseään jos heillä ei ole tilaisuutta vaikuttaa näihin päätöksiin.
Enemmistö ihmisiä ovat luontaisia perässäkulkijoita, eivät johtajia, mutta he haluavat että heillä on suora kenkilökohtainen pääsy johtajiinsa, he haluavat että he kykenevät vaikuttamaan johtajiinsa ja osallistuvat jossain määrin jopa vaikeiden päätösten tekemiseen. Ainakin siihen asti he tarvitsevat autonomiaa.
6. (Kappale 44) - Jotkut luetellut oireet ovat samanlaisia kuin ne joita on häkkiin suljetuilla eläimillä. Selittääksemme kuinka nämä oireet nousevat deprivaatiosta (puutostila) liittyen valtaprosessiin: Maalaisjärki ihmisluonnon ymmärtämisessä kertoo että tavoitteiden puute joiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja johtaa tylsistymiseen ja että tylsistyminen, pitkään jatkuneena, johtaa usein masennukseen. Epäonnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa johtaa turhautumiseen sekä alentuneeseen itsetuntoon. Turhautuminen johtaa vihaan, viha aggressioon, usein väkivaltaisuutena puolisoa tai lapsia kohtaan.
On osoitettu että pitkään jatkunut turhautuminen usein johtaa masennukseen ja että masennuksella on taipumus aiheuttaa syyllisyyttä, nukkumisvaikeuksia, syömishäiriöitä, sekä huonoa tunnetta itsestään.
Ne joilla on taipumusta masennukseen etsivät iloa vasta-aineista; kuten tyydyttömästä hedonismista ja ylenmääräisestä seksistä, perversioiden kera uusien kicksien saamiseen. Tylsistymisellä on myös taipumus aiheuttaa liiallista ilon etsimistä sillä, koska muita päämääriä ei ole, ihmiset usein käyttävät iloa päämääränä.
Yllä kerrottu on yksinkertaistamista. Todellisuus on monimutkaisempi, ja tietysti, deprivaatio suhteessa valtaprosessiin ei ole ainoa syy edellä kuvatuille oireille. Muuten, kun me mainitsemme masennuksen me emme välttämättä tarkoita masennusta joka on riittävän vakava jotta se tarvitsisi psykiatrin apua. Usein ainoastaan masennuksen lievät muodot ovat mukana.
Ja kun me puhumme päämääristä, me emme välttämättä tarkoita pitkäkestoisia päämääriä. Sillä monille tai useimmille ihmisille ihmiskunnan historian aikana, päämäärä kädestä suuhun (pelkästään tarjota itselle ja perheelle ruoka yhden päivän ajaksi) on ollut riittävä.
7. (Kappale 52) - Osittainen poikkeus voidaan tehdä muutaman passiivisen, sisäänpäin kääntyneen ryhmän kohdalla, kuten amishit, joilla on vain vähäinen vaikutus laajempaan yhteiskuntaan. Näiden lisäksi, joitakin aitoja, pienen mittakaavan yhteisöjä on olemassa Amerikassa tänään. Esimerkiksi, nuorisojengit ja "kultit". Jokainen näkee ne vaarallisina, ja niin ne ovatkin, sillä näiden ryhmien jäsenet ovat uskollisia ensisijaisesti toisilleen järjestelmän sijaan; täten järjestelmä ei kykene kontrolloimaan heitä.
Tai otetaanpa esimerkkinä mustalaiset. Mustalaiset yleensä pääsevät pälkähästä syyllistyttyään varkauteen tai petokseen koska heidän lojaalisuutensa on sellaista että he voivat aina saada toiset mustalaiset antamaan todistuksen joka "todistaa" heidän viattomuutensa. Ilmiselvästi tämä järjestelmä ei olisi vakavissa vaikeuksissa jos riittävän monet ihmiset kuuluisivat tällaisiin tyhmiin.
Eräät 1900-luvun alun kiinalaiset ajattelijat jotka olivat huolissaan Kiinan modernisoitumisesta tunnustivat tarpeen murtaa pienen mittakaavan sosiaaliset ryhmät kuten perheen. Sun Yat-senin mukaan: "Kiinalaiset tarvitsivat patriotismin uuden esiinmarssin, joka johtaisi lojaalisuuden siirtymiseen perheeltä valtiolle..."
Li Huang: "Perinteiset kiintymykset, erityisesti perheeseen, tuli hylätä jotta nationalismi kehittyisi Kiinassa." (Chester C.Tan, Chinese Political Thought in the Twentieth Century, page 125, page 297.)
8. Kappale 56) - Kyllä, me tiedämme että 1800-luvun Amerikassa oli omat ongelmansa, ja vakavia ongelmia, mutta tilan puutteen vuoksi meidän täytyy ilmaista itsemme yksinkertaistetuin termein.
9. (Kappale 61) - Me jätämme pois sanan "alaluokka". Me puhumme valtavirrasta.
10. (Kappale 62) - Jotkut yhteiskuntatieteilijät, kouluttajat, "mielenterveyden" ammattilaiset ja sen kaltaiset tekevät parhaansa kanavoidakseen sosiaalisen liikevoiman ryhmään 1, yrittämällä yhdistää siihen sen "faktan" että kaikilla on tyydyttävä sosiaalinen elämä.
11 (Kappale 63, 82) - Onko pyrkimys loputtomaan materiaalin hankkimiseen todella mainos- ja markkinointiteollisuuden keinotekoinen luomus? Varmasti ihmisellä ei ole olemassa sisäistä pyrkimystä materiaalin hankkimiseen. On ollut monia kulttuureja joissa ihmiset ovat kaivanneet vain vähän materiaalista vaurautta sen lisäksi mikä oli tarpeen tyydyttämään heidän fyysiset perustarpeensa (Australian aboriginaalit, perinteinen meksikolainen talonpoikaiskulttuuri, eräät afrikkalaiset kulttuurit).
Toisaalta, on ollut monia esiteollisia kulttuureja joissa materiaalin hankkiminen on esittänyt tärkeää roolia. Joten me emme voi väittää että tämän päivän hankkimiseen sitoutunut kulttuuri olisi täysin mainos- ja markkinointiteollisuuden tuote. Mutta on selvää että mainos- ja markkinointiteollisuudella on ollut tärkeä osa tämän kulttuurin luomisessa.
Suuryritykset jotka käyttävät miljoonia mainostamiseen eivät voisi käyttää tällaista rahamäärää ilman vahvoja todisteita että he saavat rahansa takaisin lisääntyneenä myyntinä. Eräs FC:n jäsen tapasi erään markkinointipäällikön pari vuotta sitten, ja hän oli riittävän rehellinen kertoakseen tälle: "Meidän tehtävämme on saada ihmiset ostamaan tavaroita joita he eivät halua eivätkä tarvitse." Sitten hän kuvaili kuinka eräs kouluttamaton noviisi kykeni esittämään ihmisille faktojen kera erästä tuotetta, eikä saanut niitä myytyä lainkaan, samalla kun koulutettu ja ammattimainen myyntimies saattoi myydä paljon tavaroita näille samoille ihmisille. Tämä osoittaa että ihmiset manipuloidaan ostamaan tavaroita joita he eivät oikeasti halua.
12. (Kappale 64) - Tarkoituksettomuuden ongelma näyttää olleen vähemmän vakava menneen 15 vuoden aikana (1980-1995), sillä ihmiset tuntevat nyt itsensä fyysisesti ja taloudellisesti turvatummiksi kuin aikaisemmin, ja turvallisuuden tarve antaa heille tavoitteen. Mutta tarkoituksettomuuden on korvannut turhautuminen siihen kuinka vaikeaa on saavuttaa turvallisuus. Me painotamme tätä tarkoituksettomuuden ongelmaa koska liberaalit ja vasemmistolaiset haluaisivat ratkaista meidän sosiaaliset ongelmamme yhteiskunnalla joka tarjoaa kaikille turvallisuuden; mutta jos tämä saataisiin aikaan se vain toisi takaisin tarkoituksettomuuden tunteen.
Todellinen kiistakysymys ei ole siinä että tarjoaako yhteiskunta hyvin vai huonosti ihmisille turvallisuutta; ongelma on siinä että ihmiset ovat riippuvaisia tästä järjestelmästä turvallisuutensa tähden sen sijaan että se olisi heidän omissa käsissään.
Tämä, muuten, on osasyy miksi jotkut ihmiset taistelevat oikeutensa puolesta kantaa asetta; aseen omistaminen asettaa tämän aspektin heidän turvallisuuttaan heidän omiin käsiinsä.
13. (Kappale 66) - Konservatiivien pyrkimyksellä vähentää hallituksen taholta tulevan sääntelyn määrää on vain vähän vaikutusta tavalliselle ihmiselle. Esimerkiksi, ainoastaan sirpale sääntelyä voidaan eliminoida koska useimmat säädökset ovat välttämättömiä.
Toiseksi, suurin osa sääntelyn purkamisesta vaikuttaa liikeyrityksiin yksilön sijaan, niin että sen tärkein vaikutus on ottaa valtaa pois hallitukselta ja siirtää sitä yksityisille yrityksille.
Se mitä tämä tarkoittaa tavalliselle ihmiselle on että valtion taholta tuleva asioihin puuttuminen korvautuu sillä että suuret yritykset tekevät tätä samaa, joka saattaa sallia sen, esimerkiksi, että he saavat dumpata enemmän kemikaaleja hänen vesivarantoihinsa aiheuttaen syöpää.
Konservatiivit vain hyödyntävät kadunmiehen suuttumusta Suureen Hallitukseen lisätäkseen Suuren Bisneksen valtaa.
14. (Kappale 73) - Kun joku hyväksyy tavoitteen jonka eteen propagandaa on syötetty, hän usein kutsuu sitä "koulutukseksi" tai soveltaa siihen jotain toista samanlaista eufemiaa. Mutta propaganda on propagandaa huolimatta tarkoituksesta johon sitä on käytetty.
15. (Kappale 83) - Me emme halua hyväksyä tai tuomita hyökkäystä Panamaan. Me ainoastaan käytämme sitä havainto-esimerkkinä.
16. (Kappale 95) - Kun Amerikan siirtokunnat olivat Britannian miehitysvallan alla, oli vähemmän juridisia takeita vapaudesta kuin sen jälkeen kun Amerikan Perustuslaki oli oli voimassa; kuitenkin, esiteollisessa Amerikassa oli enemmän henkilökohtaisia vapauksia, sekä ennen että jälkeen Itsenäisyyssodan, kuin sen jälkeen kun teollinen vallankumous tapahtui tässä maassa. Teoksesssa Violence in America: Historical and Comparative Perspectives, toimittanut Hugh Davis Graham ja Ted Robert Gurr, selitetään kuinka esiteollisessa Amerikassa tavallisella ihmisellä oli suurempi itsenäisyys ja autonomia kuin hänellä on tänään, ja kuinka teollistuminen väistämättä johti henkilökohtaisten vapauksien rajoittamiseen."
17. (Kappale 117) - Järjestelmän apologistit rakastavat siteerata tapauksia jolloin yksi tai kaksi ääntä on vaalien tuloksen, mutta sellaiset tapaukset ovat harvinaisia.
18. (Kappale 119) - "Tänään, teknologisesti kehittyneissä maissa, ihmiset elävät hyvin samanlaista elämää riippumatta maantieteellisistä, uskonnollisista tai poliittisista eroista. Kristityn pankkivirkailijan Chicagossa, buddhalaisen pankkivirkailijan Tokiossa, ja kommunistisen pankkivirkailijan Moskovassa päivittäinen elämä on samanlaista kuin... are far more alike than the life of any one of them is like that of any single man who lived a thousand years ago. [En osaa suomentaa tällaista sotkua.] Yhtäläisyydet ovat seurausta yhtenäisestä teknologiasta..." L. Sprague de Camp, The Ancient Engineers, Ballantine edition, page 17.
Oikeasti näiden kolmen pankkivirkailijan elämä ei ole IDENTTISTÄ. Ideologialla on JOITAKIN vaikutuksia. Mutta kaikkien teknologisten yhteiskuntien, jotta voisivat jäädä eloon, täytyy kehittyä SUURINPIIRTEIN samaa liikerataa.
19. (Kappale 123) - Ajattele vain vastuutonta geneettistä insinööriä joka saattaisi luoda suuren määrän terroristeja.
20 (Kappale 124) - Jos haluat lisää esimerkkejä lääketieteellisen edistyksen epämieluisista seurauksista, oleta että löydetään luotettava hoitokeino syöpään. Vaikka tämä hoito olisi liian kallis kaikille muille paitsi eliitille, se suuresti vähentää heidän halukkuuttaan pysäyttää karsinogeenien pääsy ympäristöön.
21. (Kappale 128) - Koska monet ihmiset löytävät paradoksin huomautuksessa että suuri määrä hyviä asioita voi saada aikaan pahaa, me havainnollistamme tätä analogialla.
Oletetaanpa että Hra. "A" pelaa shakkia Hra. "B":n kanssa. Hra. "C", suurmestari, katsoo "A":n olkapään yli. "A" haluaa tietysti voittaa pelin, joten jos "C" antaa "A":lle neuvon kuinka tehdä hyvä siirto, hän tekee palveluksen "A":lle. Mutta oletetaanpa nyt että "C" kertoo "A":lle kuinka tehdä KAIKKI hänen siirtonsa. Jokaisessa esimerkissä hän tekee "A":lle palveluksen, mutta neuvomalla kuinka tehdä KAIKKI hänen siirtonsa hän pilaa "A":n pelin, sillä "A":lla ei ole enää mitään mieltä pelata jos joku toinen tekee kaikki hänen siirtonsa. Modernin ihmisen tilanne on analogia Hra. "A":sta.
Järjestelmä tekee yksilön elämästä helpompaa hänelle itselleen lukemattomin tavoin, mutta tekemällä näin se riistää häneltä mahdollisuuden hallita omaa kohtaloaan.
22. (Kappale 137) - Tässä me pohdimme ainoastaan arvojen konfliktia valtavirran sisällä. Yksinkertaisuuden vuokse me jätämme pois kuvan "ulkopuolisista" arvoista kuten ajatuksesta että villi luonto on tärkeämpi kuin ihmisen taloudellinen hyvinvointi.
23. (Kappale 137) - Oman edun tavoittelu ei ole välttämättä MATERIAALISTA ITSEKKYYTTÄ. Se voi koostua joidenkin psykologisten tarpeiden täyttymyksestä, esimerkiksi, edistämällä henkilön omaa ideologiaa tai uskontoa.
24. (Kappale 139) - Varaus: On järjestelmän etu sallia tietty määrä vapauksia joillekin alueille. Esimerkiksi, taloudellinen vapaus (sopiviksi katsottujen rajoitusten kera) on osoittautunut tehokkaaksi taloudellisen kasvun edistäjäksi. Mutta ainoastaan suunniteltu, rajoitettu vapaus on järjestelmän etu. Yksilö täytyy aina pitää nuorassa, vaikka nuora on joskus pitkä (katso kappaleet 94, 97).
25. (Kappale 143) - Meidän ei ole tarkoitus ehdottaa että tehokkuus tai potentiaali yhteiskunnan eloonjäämiseksi on aina ollut käänteisesti suhteellinen painostuksen tai epämukavuuteen jolla yhteiskunta alistaa ihmisiä.
Näin ei ehdottomasti ole. On hyvä syy uskoa että monet primitiiviset yhteiskunnat alistivat ihmisiä vähemmän kuin eurooppalainen yhteiskunta teki, mutta eurooppalainen yhteiskunta osoittautui paljon tehokkaammaksi kuin mikään primitiivinen yhteiskunta ja aina voitti konfliktit sellaisia yhteiskuntia vastaan teknologisen etumatkan ansiosta.
26. (Kappale 147) - Jos ajattelet että tehokkaampi lakiin pakottaminen on yksipuolisesti hyvä koska se tukahduttaa rikollisuutta, silloin muista että rikollisuus sellaisena kuin järjestelmä on sen määritellyt ei ole välttämättä se mitä SINÄ kutsuisit rikokseksi. Tänään, tupakoiminen, marujuana on "rikos", ja, joissakin paikoissa Yhdysvaltoja myös rekisteröimättömän aseen hallusapito on rikos. Huomenna, minkä tahsnsa aseen, rekisteröidyn tai ei, aseen hallusapito, saattaa olla rikos, ja sama asia voi tapahtua lasten ojentamisen ei-hyväksytyille metodeille, kuten piiskaaminen.
Joissakin maissa, poliittisten toisinajattelija-mielipiteiden ilmaiseminen on rikos, eikä ole varmuutta etteikö näin tapahtuisi koskaan Yhdysvalloissa, sillä mikään perustuslaki tai poliittinen järjestelmä ei kestä ikuisuuksia. Jos yhteiskunta tarvitsee suuren, voimakkaan, lakiin pakottamis-järjestelmän, silloin tässä yhteiskunnassa on jotakin väärää; sen täytyy alistaa ihmiset vakavalle painostukselle jos niin monet kieltäytyvät noudattamasta sääntöjä, tai noudattavat niitä ainoastaan koska ovat siihen pakotettuja. Monilla yhteiskunnilla menneisyydessä on ollut vain vähän tai ei lainkaan virallista lakiin pakottamista.
27. (Kappale 151) - Ollaksemme varmoja, menneillä yhteiskunnilla on ollut keinot vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, mutta ne ovat olleet primitiivisiä, sekä tehottomia verrattuna teknologisiin keinoihin joita nyt kehitellään.
28. (Kappale 152) - Kuitenkin, eräät psykologit ovat julkisesti ilmaisseet mielipiteitä jotka osoittavat heidän halveksuntaansa ihmisen vapautta kohtaan. Ja matemaatikko Claude Shannonia lainattiin Omni-lehdessä (Elokuu 1987) kun hän sanoi: "Minä visualisoin aikaa jolloin me tulemme olemaan roboteille sellaista mitä ihmiset ovat koirille, ja minä osoitan suosiota koneille."
29. (Kappale 154) - Tämä ei ole tieteiskirjallisuutta! Kirjoitettuani kappaleen 154 me löysimme erään Scientific Americanin artikkelin jonka mukaan tiedemiehet aktiivisesti kehittelevät tekniikoita joka tunnistaisi mahdolliset tulevaisuuden rikolliset ja voisi kohdella heitä yhdistelemällä sopivasti biologisia ja psykologisia keinoja. Jotkut tiedemiehet ehdottavat pakollista sovellusta hoidolle, joka voi olla saatavilla lähitulevaisuudessa. (Katso: "Seeking the Criminal Element", by W. Wayt Gibbs, Scientific American March 1995.)
Kenties sinä ajattelet että tämä on OK, sillä tätä kohtelua sovellettaisiin niihin joista saattaisi tulla väkivaltaisia rikollisia. Mutta tietysti se ei pysähdy siihen. Seuraavaksi, hoitoa sovelletaan niihin joista saattaisi tulla alkoholisteja (myös ne vaarantavat ihmiselämää), sitten kenties niihin joilla voisi olla taipumus piiskata lapsiaan, sitten environmentalisteihin jotka sabotoivat metsätyö-laitteita, lopulta jokaiseen jonka käytös on epämiellyttävää tälle järjestelmälle.
30. (Kappale 184) - Luonnon lisäetu vastaihanteena teknologialle on että, monien ihmisten mielestä, luonto inspiroi sellaista kunnioitusta joka yhdistetään uskontoon, niin että luontoa voitaisiin kenties ihannoida uskonnolliselta pohjalta. On totta että monissa yhteisöissä uskonto on palvellut järjestelmän tukena ja oikeutuksena, mutta on myös totta että uskonto usein tarjonnut perusteen kapinalle.
Täten voi olla hyödyllistä sisällyttää uskonnollinen elementti kapinaan teknologiaa vastaan, varsinkin siksi että Länsimaiselle yhteiskunnalla tänään ei ole vahvaa uskonnollista perustaa. Uskontoa käytetään tänään joko halpana ja läpinäkyvänä tukena kapealle itsekkyydelle (eräät konservatiivit käyttävät sitä tähän tapaan), tai sitä jopa kyynisesti hyödynnetään rahan ansaitsemiseksi (monien evankelisten taholta), tai se on rappeutunut karkeaksi irrationalismiksi (fundamentalistiset protestanttiset lahkot, kultit), tai yksinkertaisesti jähmettyneeksi (katolilaisuus, valtavirran protestanttisuus).
Lähin vastine vahvalle, laajalle levinneelle, dynaamiselle uskonnolle jonka Länsi on nähnyt viime aikoina on ollut vasemmistolaisuuden kvasi-uskonto, mutta vasemmistolaisuus tänään on sirpaloitunut eikä sillä ole selkeää, yhtenäistä, inspiroivaa päämäärää. Täten, meidän yhteiskunnassamme on uskonnollinen tyhjiö joka voitaisiin kenties täyttää uskonnolla joka pohjautuu luontoon ja vastustaa teknologiaa. Mutta olisi virhe yrittää luoda keinotekoisesti uskontoa joka täyttäisi tämän roolin. Tällainen keksitty uskonto luultavasti epäonnistuisi.
Otetaanpa esimerkkinä GAIA-uskonto. Uskovatko sen kannattajat oikeasti siihen vai leikkivätkö he ainoastaan? Jos he vain leikkivät, heidänn uskontonsa tulee olemaan floppi. On luultavasti parasta jos ei otettaisi uskontoa mukaan konfliktiin luonto vs. teknologia jollet OIKEASTI usko tähän uskontoon ja löydä että se nostaa syvän, vahvan, aidon reaktion monien ihmisten sisimmässä.
31. (Kappale 189) - Olettaen että tällainen lopullinen sysäys tapahtuu. Mahdollisesti, teollinen järjestelmä voitaisiin eliminoida jonkinlaiseen asteittaisen purkamisen kautta. (Katso Kappaleet 4, 167, ja Huomautus 4.)
32. (Kappale 193) - On jopa kuviteltavissa olevaa (etäisesti) että tämä vallankumous koostuisi ainoastaan massiivisesta asenteiden muutoksesta kohti teknologiaa saaden aikaan suhteellisen asteittaisen ja kivuttoman teollistuneen järjestelmän purkamisen. Mutta jos näin käy, me olemme hyvin onnekkaita. On paljon luultavampaa että muutos ei-teknologiseen yhteiskuntaan tulee olemaan hyvin vaikea ja täynnä konflikteja sekä katastrofeja.
33. (Kappale 195) - Yhteiskunnan taloudellinen ja teknologinen rakenne on paljon tärkeämpi kuin sen poliittinen rakenne määriteltäessä sitä kuinka keskiverto ihminen elää. (Katso Kappaleet 95, 119, ja Huomautus 16, 18.)
34. (Kappale 215) - Tämä lausunto viittaa meidän tietynlaiseen anarkismin brändiimme. Monia sosiaalisia asenteita on kutsuttu nimellä "amerkismi", ja saattaa olla niin että monet jotka pitävät itseään anarkisteina eivät hyväksyisi meidän lausuntoamme kappaleessa 215. Pitäisi muuten huomauttaa, että on olemassa väkivallaton anarkistinen liike jonka jäsenet eivät luultavasti hyväksyisi FC:tä anarkistisena eivätkä ehdottomasti hyväksyisi FC:n väkivaltaisia metodeja.
35. (Kappale 219) - Monia vasemmistolaisia motivoi myös vihamielisyys, mutta tämä vihamielisyys luultavasti johtuu osin turhautuneesta vallanhimosta.
36. (kappale 229) - On tärkeää ymmärtää että me tarkoitamme sellaista joka sympatisoi näitä LIIKKEITÄ sellaisina kuin ne ovat olemassa meidän yhteiskunnassa,,e. Henkilö joka uskoo että naisilla, homoseksuaaleilla, jne. pitäisi olla yhtäläiset oikeudet ei ole välttämättä vasemmistolainen.
Feministisillä, sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, jne. ajavilla liikkeillä joita on olemassa meidän yhteiskunnassamme on tietty ideologinen sävy joka muistuttaa vasemmistolaisuutta, ja jos henkilö uskoo, esimerkiksi, että naisilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet siitä ei välttämättä seuraa että hänen pitäisi sympatisoida feminististä liikettä sellaisena kuin se on tänään.