The Unabomber Manifesto (osa 8)


Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus


by Theodore Kaczynski (Unabomber)


208. Me teemme eron kahden teknologian välille, joita me kutsumme nimellä "pienen mittakaavan teknologia" ja "organisaatiosta riippuvainen teknologia". Pienen mittakaavan teknologia on teknologiaa jota voidaan käyttää pienen mittakaavan yhteisöissä ilman ulkopuolista apua. Organisaatiosta riippuvainen teknologia on teknologiaa joka on riippuvainen suuren mittakaavan sosiaalisesta organisaatiosta. Me olemme tietoisia että pienen mittalaavan teknologiassa ei tapahdu merkittävää taantumista.

Mutta Organisaatiosta riippuvainen teknologia taantuu kun sosiaalinen organisaatio joka on siitä riippuvainen hajoaa. Esimerkki: Kun Rooman imperiumi hajosi, roomalaisten pienen mittakaavan teknologia jäi eloon koska jokainen älykäs kylän käsityöläinen kykeni rakentamaan, esimerkiksi, vesivoimalla toimivan myllyn, jokainen taitava seppä kykeni tekemään terästä roomalaisilla metodeilla, je niin edespäin. Mutta roomalaisten organisaatiosta riippuvainen teknologia taantui. Heidän vesijohtonsa rapautuivat eikä niitä koskaan rakennettu uudestaan. Heidän tienrakennus-tekniikkansa unohtui. Roomalainen järjestelmä urbaanista sanitaatiosta unohdettiin, niin että vasta melko hiljattain Euroopan kaupunkien sanitaatio vastasi muinaisen Rooman tasoa.

209. Syy miksi teknologia on aina näyttänyt edistymistä on siinä että, vasta sata tai kaksisataa vuotta ennen teollista vallankumousta, suurin osa teknologiaa oli pienen mittakaavan teknologiaa. Mutta suurin osa teknologiaa joka kehittyi teollisen vallankumouksen jälkeen on organisaatiosta riippuvaista teknologiaa. Otetaan esimerkiksi jääkaappi. Ilman tehtaissa tuotettuja osia tai jälkiteollista elektroniikka-kauppaa olisi käytännössä mahdotonta että kymmenen paikallista käsityöläistä rakentaisi jääkaapin. Jos he ihmeen kautta onnistuisivat rakentaa sellaisen se olisi heille käyttökelvoton ilman luotettavaa sähkövirtaa. Joten heidän täytyisi padota virta ja rakentaa generaattori. Genaraattorit vaativat suuria määriä kuparijohtoa.

Kuvittele yrittäväsi rakentaa tällainen johto ilman modernia koneistoa. Ja mistä he saisivat ponnekaasun jota jääkaappi käyttää? Olisi paljon helpompi rakentaa jäävarasto tai säilöä ruokaa kuivaamalla tai etikassa, kuten tehtiin ennen jääkaapin keksimistä.

210. Joten on selvää että jos teollinen järjestelmä kerran läpikotaisin romahtaisi, jääkaappi-teknologia menetettäisiin nopeasti. Sama tapahtuisi muunkin organisaatiosta riippuvaisen teknologian kohdalla. Ja sitten kun tämä teknologia on menetetty sukupolven ajaksi tai vastaavaa, kestäisi vuosisatoja rakentaa se uudelleen, aivan kuten kesti vuosisatoja rakentaa se ensimmäistä kertaa. Jäljelle jääneitä teknologian kirjoja olisi vain harvassa.

Teollistunut yhteiskunta, jos se rakennetaan sirpaleista ja ilman ulkopuolista apua, voidaan rakentaa ainoastaan eri vaiheiden kautta:

Sinä tarvitset työkaluja tehdäksesi työkaluja joilla tehdään työkaluja... Vaaditaan pitkä taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen organisaation prosessi. Ja, jopa teknologiaa vastustavan ideologian poissaollessa, ei ole syytä uskoa että kukaan olisi kiinnostunut teollistuneen yhteiskunnan uudelleen rakentamisesta. Into "kehitykseen" on ilmiö joka on tunnusomaista modernille yhteiskunnalle, eikä sitä näytä olleen olemassa ennen 1600-lukua.

211. Myöhäis-keskiajalla oli neljä suurta sivilisaatiota jotka olivat suurinpiirtein yhtä kehittyneitä: Eurooppa, Islamilainen maailma, Intia ja Kaukoitä (Kiina, Japani, Korea). Kolme näistä sivilisaatioista pysyivät enemmän tai vähemmän vakaina, ja ainoastaan Euroopasta tuli dynaaminen. Kukaan ei tiedä miksi Euroopasta tuli dynaaminen siihen aikaan; historioitsijoilla on teorioita mutta ne ovat vain spekulaatiota. Joka tapauskessa, on selvää että nopea kehitys kohti yhteiskunnan teknologista muotoa tapahtuu ainoastaan tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Joten ei ole syytä olettaa että voitaisiin luoda pitkäkestoinen teknologinen taantuma.

212. Voisiko yhteiskunta LOPULTA kehittyä uudestaan kohti teollis-teknologista muotoa? kenties, mutta siitä ei tarvitse kantaa huolta, sillä me emme voi ennustaa tai hallita tapahtumia viidensadan tai tuhannen vuoden päässä tulevaisuudessa. Näitä ongelmia täytyy käsitellä niiden ihmisten toimesta jotka elävät siihen aikaan.

VASEMMISTOLAISUUDEN VAARAT

213. Koska heillä on tarve kapinoida sekä olla jonkin liikkeen jäseniä, vasemmistolaiset tai henkilöt jotka ovat samanlaista psykologista tyyppiä ovat usein viehättyneitä kapinallisesta tai aktivisti-liikkeestä joiden päämäärät eivät ole alunperin vasemmistolaisia. Seurauksena tuleva vasemmistolaisuuden sisäänvirtaus voi kelposti kääntää ei-vasemmistolaissen liikkeen vasemmistolaisseksi, niin että vasemmistolaiset päämäärät korvaavat tai vääntävät kieroon liikkeen alkuperäiset tavoitteet.

214. Välttyäksemme tältä, liikkeen joka ihailee luontoa ja vastustaa teknologiaa täytyy ottaa määrätietoinen anti-vasemmistolainen asenne ja sen täytyy välttää kaikkea yhteistyötä vasemmistolaisten kanssa. Vasemmistolaisuus pitkässä juoksussa on yhteensopimaton villin luonnon kanssa johon kuuluu ihmisen vapaus ja modernin teknologian eliminointi. Vasemmistolaisuus on kollektiivinen; se pyrkii sitomaan yhteen koko maailman (sekä luonnon että ihmisrodun) yhdistyneeksi kokonaisuudeksi. Mutta tämä vihjaa luonnon ja ihmiselämän hallitsemiseen organisoidun yhteiskunnan taholta, ja se vaatii kehittynyttä teknologiaa.

Sinä et voi elää yhdistyneessä maailmassa ilman nopeita liikennevälineitä ja kommunikaatiota, sinä et saa kaikkia ihmisiä rakastamaan toisiaan ilman hienostuneita psykologisia tekniikoita, sinulla ei voi olla "suunnitelmataloutta" ilman tarpeellista teknologista pohjaa. Loppujen lopuksi vasemmistolaisuutta ajaa vallanhimo, ja vasemmistolainen etsii valtaa kollektiiviselta pohjalta, identifioitumalla joukkoliikkeeseen tai organisaatioon. Vasemmistolaisuus todennäköisesti ei koskaan luovu teknologiasta, sillä teknologia on liian arvokas kollektiivisen vallan väline.

215. Anarkisti myös etsii valtaa, mutta hän etsii sitä yksilön tai pienryhmän pohjalta; hän haluaa että yksilöt ja pienryhmät kykenevät kontrolloimaan oman elämänsä olosuhteita. [34] Hän vastustaa teknologiaa koska se saa pienryhmät riippuvaisiksi suurista organisaatioista.

216. Jotkut vasemmistolaiset näyttävät vastustavan teknologiaa, mutta he vastustavat sitä ainoastaan niin kauan kuin he ovat ulkopuolella ja ei-vasemmistolaiset hallitsevat teknologista järjestelmää.

Jos vasemmistolaisuudesta koskaan tulee vallitseva järjestelmä yhteiskunnassa, niin että teknologisesta järjestelmästä tulee työkalu vasemmistolaisten käsissä, he tulevat innokkaasti käyttämään sitä ja edistävät sen kasvua. Mäin tekemällä he toistavat kaavaa jota vasemmistolaisuus on osoittanut yhä uudestaan menneisyydessä.

Kun bolshevikit Venäjällä olivat ulkopuolisia, he intohimoisesti vastustivat salaisen poliisin harjoittamaa sensuuria, he kannattivat etnisten vähemmistöjen itsehallintoa, ja niin edespäin; mutta heti kun he nousivat valtaan, he ottivat käyttöön entistä tiukemman sensuurin ja loivat entistä armottomamman salaisen poliisin, ja he tukahduttivat etniset kansallisuudet ainakin samassa mittakaavassa kuin mitä tsaarit olivat tehneet.

Yhdysvalloissa, pari vuosikymmentä sitten kun vasemmistolaiset olivat vähemmistönä yliopistoissa, vasemmistolaiset professorit voimakkaasti kampanjoivat akateemisen vapauden puolesta, mutta tänään, näissä yliopistoissa joissa vasemmistolaisuudesta on tullut hallitsevaa, he ovat osoittaneet olevansa valmiita riistämään kaikkien muiden akateemisen vapauden. (Tämä on "poliittista korrektiutta".) Sama tapahtuu vasemmistolaisuuden ja teknologian kanssa: He tulevat käyttämään sitä sortamaan kaikkia muita jos he saavat sen kontrolliinsa.

217. Aiemmissa vallankumouksissa, kaikkein vallanhimoisimmat vasemmistolaiset, toistuvasti, ovat aluksi tehneet yhteistyötä ei-vasemmistolaisten vallankumouksellisten kanssa, samoin kuin niiden vasemmistolaisten kanssa jotka ovat olleet kallellaan libertarialaiseen suuntaan, ja ovat myöhemmin pettäneet heidät. Robespierre teki näin Ranskan vallankumouksessa, kommunistit tekivät sen Espanjassa vuonna 1938 ja Castro ja hänen seuraajansa tekivät sen Kuubassa. Ottaen huomioon vasemmistolaisuuden historian, olisi täysin typerää ei-vasemmistolaiselle tänään tehdä yhteistyötä vasemmistolaisten kanssa.

218. Monet ajattelijat ovat huomauttaneet että vasemmistolaisuus on eräänlainen uskonto. Vasemmistolaisuus ei ole uskonto sen tiukassa merkityksessä koska vasemmistolainen oppi ei hyväksy minkäänlaisen yliluonnollisen olennon olemassaoloa. Mutta, vasemmistolaiselle, vasemmistolaisuus esittää psykologista roolia paljolti samoin kuin mitä uskonto esittää joillekin ihmisille. Vasemmistolaisen TÄYTYY uskoa vasemmistolaisuuteen; se esittää elintärkeää roolia hänen psykologisessa taloudessaan. Hänen uskomuksensa eivät ole helposti logiikan tai faktojen muokattavissa. Hänellä on syvä vakaumus että vasemmistolaisuus on moraalisesti oikeassa, ja että hänellä ei ole ainoastaan oikeus vaan velvollisuus määrätä vasemmistolaista moraliteettia jokaiselle. (Kuitenkin, monet ihmisistä joihin me viittaamme "vasemmistolaisina" eivät ajattele olevansa vasemmistolaisia eivätkä kuvailisi uskomusjärjestelmäänsä vasemmistolaisuutena. Me käytämme termiä "vasemmistolainen" koska me emme tunne parempaa sanaa kuvailemaan tähän kuuluvan uskontunnustuksen spektriä johon liittyvät feministit, sukupuolivähemmistöjen oikeudet, poliittinen korrektius, jne. liikkeet, ja koska näillä liikkeillä on voimakas sukulaisuus vanhaan vasemmistoon.)

219. Vasemmistolaisuus on totalitaarinen voima. Aina kun vasemmistolaisuus on vallassa, sillä on tapana tunkeutua jokaiseen yksityiseen nurkkaukseen ja pakottaa jokainen ajatus vasemmistolaiseen muottiin. Osin syynä on vasemmistolaisuuden kvasi-uskonnollinen luonne; kaikki mikä on vastoin vasemmistolaista uskoa edustaa syntiä.

Vielä tärkeämpää, vasemmistolaisuus on totalitaarinen vasemmistolaisten vallanhimon vuoksi. Vasemmistolainen pyrkii tyydyttämään vallanhimonsa identifioitumalla sosiaaliseen liikkeeseen ja hän yrittää kulkea valtaprosessin läpi auttamalla hankkimaan ja saavuttamaan tämän liikkeen päämäärät (katso kappale 83). Mutta riippumatta siitä kuinka kauas tämä liike on mennyt saavuttaakseen päämääränsä vasemmistolainen ei ole koskaan tyytyväinen, koska hänen aktivisminsa on korvaavaa aktiviteettia (katso kappale 41). Tämä tarkoittaa, vasemmistolaisen todellinen motiivi ei ole vasemmistolaisuuden oletettujen päämäärien saavuttaminen; todellisuudessa häntä motivoi tunne vallasta jonka hän saa taistelemalla sosiaalisten oikeuksien puolesta ja sitten saavuttamalla sosiaalisen päämäärän. [35]

Täten, vasemmistolainen ei ole koskaan tyytyväinen päämääriin jotka hän on jo saavuttanut; hänen valtaprosessin tarpeensa saa hänet aina tavoittelemaan uusia päämääriä. Vasemmistolainen haluaa tasavertaisia tilaisuuksia vähemmistöille. Kun tämä tavoite on saavutettu hän vaatii tilastollista tasa-arvoa vähemmistöjen saavutuksista. Ja niin pitkään kun joku majailee jossakin hänen mielensä nurkassa liittyen negatiiviseen asenteeseen jotakin vähemmistöä kohtaan, vasemmistolaisen täytyy uudelleenkouluttaa hänet.

Ja etniset vähemmistöt eivät riitä; kenelläkään ei saa olla negatiivisia asenteita homoseksuaaleja kohtaan, liikuntarajoitteisia kohtaan, lihavia kohtaan, vanhuksia kohtaan, rumia kohtaan, jne. Ei riitä että yleisöä varoitetaan tupakoinnin vaaroista; varoitus pitää laittaa jokaiseen tupakka-askiin. Sitten tupakan mainontaa pitää rajoittaa tai kieltää kokonaan.

Aktivistit eivät koskaan ole tyytyväisiä ennen kuin tupakka julistetaan laittomaksi, ja tämän jälkeen alkoholi, sitten roskaruoka, jne. Aktivistit ovat taistelleet lasten pahoinpitelyä vastaan, mikä on järkevää. Mutta nyt he haluavat lopettaa kaiken fyysisen kurittamisen. Kun he ovat tehneet tämän he haluavat kieltää jonkin muun jota he pitävät vääränä (unwholesome), sitten taas uuden asian ja sitten taas uuden. He eivät ole koskaan tyytyväisiä ennen kuin heillä on täydellinen kontrolli kaikista lasten ojentamis-käytännöistä. Ja sitten he jatkavat jonkun muun syyn parissa.

220. Oleta että sinä pyydät vasemmistolaista laatimaan listan KAIKISTA asioista jotka ovat väärin yhteiskunnassa, ja sitten oleta että sinä määräät KAIKISTA sosiaalisista muutoksista joita he vaativat. On turvallista sanoa että parin vuoden sisällä enemmistä vasemmistolaisista löytäisi jotakin uutta mistä valittaa, jonkinlaisen uuden yhteiskunnallisen "pahan" joka pitäisi korjata koska, taas kerran, vasemmistolaista motivoi vähemmän ahdistus yhteiskunnan vääryyksiä vastaan kuin tarve tyydyttää hänen vallanhimonsa pakottamalla hänen ratkaisunsa yhteiskuntaan.

221. Rajoitusten vuoksi joita on asetettu hillitsemään heidän ajatuksiaan ja käytöstään heidän sosialisaationsa korkean tason vuoksi, monet vasemmistolaiset jotka ovat ylisosiaalista tyyppiä eivät voi hankkia valtaa tavoilla joilla muut ihmiset hankkivat sitä. Heille vallanhimolla on ainoastaan yksi moraalisesti hyväksyttävä purkaustie, ja tämä on kamppailu pakottaa heidän moraalinsa kaikille.

222. Vasemmistolaiset, erityisesti ne jotka ovat ylisosiaalista tyyppiä, ovat Tosi Uskovia Eric Hofferin kirjan The True Believer mukaan. Mutta kaikki Tosi Uskovat eivät ole samaa psykologista tyyppiä kuin vasemmistolaiset. Oletettavasti, tosi-uskova natsi, esimerkiksi, on psykologisesti hyvin erilainen kuin tosi-uskova vasemmistolainen. Koska heillä on kapasiteettia yksinkertaiseen omistautumiseen jonkinlaiselle asialle, Tosi Uskovat ovat käyttökelpoisia; he ovat kenties välttämätön ainesosa jokaisessa vallankumousliikkeessä. Tämä muodostaa ongelman josta meidän täytyy myöntää että me emme tiedä kuinka käsitellä sitä.

Me emme ole varmoja kuinka valjastaa Tosi Uskovan energia vallankumoukseen teknologiaa vastaan. Tällä hetkellä kaikki mitä me voimme sanoa on että yhtäkään Tosi Uskovaa ei ole turvallista värvätä vallankumoukseen ennen kuin hänen sitoutumisensa on ehdottomasti teknologian tuhoaminen. Jos hän on sitoutunut myös johonkin toiseen ihanteeseen, hän saattaa haluta käyttää teknologiaa työkaluna tämän toisen ihanteen tavoitteluun (katso kappaleet 220, 221).

223. Jotkut lukijat saattavat sanoa, "Tämä matsku vasemmistolaisuudesta on suureksi osaksi hevonpaskaa. Minä tunnen Johnin ja Janen jotka ovat vasemmistolaista tyyppiä eikä heillä ole kaikkia näitä totalitaarisia taipumuksia." On aivan totta että monet vasemmistolaiset, mahdollisesti jopa numeerinen enemmistö, ovat kunnollisia ihmisiä jotka vilpittömästi uskovat suvaitsevaisuuteen toisten arvoja kohtaan (tiettyyn pisteeseen asti) eivätkä haluaisi käyttää ylempää annettuja metodeja saavuttaakseen sosiaaliset päämääränsä. Meidän huomautuksemme vasemmistolaisuudesta ei ole tarkoitettu koskemaan jokaista vasemmistolaista yksilöä vaan kuvaamaan vasemmiston yleistä luonnetta liikkeenä. Eikä liikkeen yleistä luonnetta välttämättä määritellä erilaisten ihmisten numeerisella osuudella jotka ovat mukana tässä liikkeessä.

224. Ihmisillä jotka nousevat valta-asemaan vasemmistolaisissa liikkeissä on taipumus olla kaikkein vallanhimoisinta vasemmistolaista tyyppiä, koska vallanhimoiset ihmiset ovat niitä jotka ahkeroivat eniten päästäkseen valta-asemaan. Sitten kun vallanhimoiset ihmiset ovat saaneet vallan tässä liikkeessä, on monia vasemmistolaisia jotka ovat lempeämpää sukulinjaa ja jotka vaistomaisesti kavahtavat monia johtajien toimenpiteitä, mutta eivät saa itseään vastustamaan heitä.

He TARVITSEVAT uskonsa tässä liikkeessä, ja koska he eivät voi luopua tästä uskosta he kulkevat johtajiensa mukana. Totta JOILLAKIN vasemmistolaisilla on rohkeutta vastustaa totalitaarisia taipumuksia jotka nousevat pintaan, mutta he yleisesti ottaen häviävät, koska vallanhimoiset tyypit ovat paremmin organisoituja, ovat armottomampia ja huolehtivat siitä että rakentavat itselleen vahvan tukikohdan.

225. Tämä ilmiö esiintyi selkeästi Venäjällä ja muissa maissa jotka joutuivat vasemmistolaisten valtaan. Samoin, ennen kommunismin luhistumista Neuvostoliitossa, vasemmistolaiset tyypit Lännessä harvoin kritisoivat tätä maata. Jos heitä painostettiin he myönsivät että Neuvostoliitto teki monia vääriä asioita, mutta sitten he löysivät tekosyitä kommunisteja puolustaakseen ja alkoivat puhua Lännen epäkohdista.

He aina vastustivat Lännen sotilaallista vastarintaa kommunistiselle aggressiolle. Vasemmistolaiset tyypit kaikkialla maailmassa intohimoisesti protestoivat USA:n sotilaallisia toimia Vietnamissa, mutta sitten kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin he eivät tehneet mitään.

Ei niin että he olisivat hyväksyneet Neuvostoliiton toimet; vaan koska heidän vasemmistolaisessa uskossaan, he eivät vain kestäneet sitä että olisivat asettaneet itsensä kommunismia vastaan. Tänään, niissä meidän yliopistoissamme joissa "poliittisesta korrektiudesta" on tullut hallitsevaa, on luultavasti monia vasemmistolaista tyyppiä olevia jotka yksityisesti eivät hyväksy akataamisen vapauden tukahduttamista, mutta kulkevat sen mukana joka tapauksessa.

226. Täten, se tosiasia että monet vasemmistolaiset yksilöt ovet henkilökohtaisesti mietoja ja suhteellisen suvaitsevaisia ihmisiä ei millään tavalla estä vasemmistolaisuutta kokonaisuudessaan omaksumasta totalitaarista tendenssiä.

227. Meidän keskustelussamme vasemmistolaisuuteen liittyen on vakava heikkous. On yhä kaukana selkeästä mitä me tarkoitamme sanalla "vasemmistolainen". Ei näytä olevan paljon mitä me voimme sille tehdä. Tänään vasemmistolaisuus on sirpaloitunut kokonaiseen spektriin aktivisti-liikkeitä. Kuitenkaan, kaikki aktivisti-liikkeet eivät ole vasemmistolaisia, ja joihinkin aktivisti-liikkeisiin (esim. radikaali environmentalismi) näyttää kuuluvan sekä vasemmistolaista tyyppiä olevia persoonallisuuksia sekä persoonallisuuksia jotka ovat läpeensä ei-vasemmistolaisia ja jotka eivät tunne parempaa tapaa kuin tehdä yhteistyötä vasemmistolaisten kanssa.

Vasemmistolaisuuden piirteet kuihtuvat asteittain ei-vasemmistolaisiksi piirteiksi ja meidän on usein usein vaikea päättää että onko tietty yksilö vasemmistolainen vai ei. Siihen laajuuteen kuin siitä on mahdollista päättää lainkaan, meidän käsityksemme vasemmistosta määrää keskustelu siitä jonka me olemme antaneet tässä artikkelissa, ja me voimme ainoastaan neuvoa lukijaa käyttää omaa tuomiovaltaansa päättäessään kuka on vasemmistolainen.

228. Mutta auttaa jos luetteloi joitakin kriteerejä vasemmiston diagnosoimiseksi. Näitä kriteerejä ei voida soveltaa kaavamaiseen tapaan. Jotkut yksilöt saattavat sopia joihinkin kriteereihin ilman että olisivat vasemmistolaisia, jotkut vasemmistolaiset eivät kenties sovi yhteenkään kriteeriin. Taas kerran, sinun täytyy käyttää omaa tuomiovaltaasi.

229. Vasemmistolainen on suuntautunut kohti suuren mittakaavan kollektivismia. Hän painottaa yksilön velvollisuutta palvella yhteiskuntaa sekä yhteiskunnan velvollisuutta pitää huolta yksilöstä. Hänellä on negatiivinen asenne individualismia kohtaan. Hän ottaa usein moralistisen äänensävyn.

Hänellä on taipumus kannattaa aserajoituksia, sukupuoliopetusta ja muita psykologisesti "valaistuneita" koulutuksellisia menetelmiä yhteiskunnan suunnittelemiseksi, monikulttuurisuuden puolesta. Hänellä on taipumus identifioitua uhrien kanssa. Hänellä on taipumus olla kilpailua ja väkivaltaa vastaan, mutta hän usein löytää tekosyitä niiden vasemmistolaisten puolesta jotka turvautuvat väkivaltaan. Hän rakastaa käyttää yleisiä vasemmiston iskulauseita , kuten "rasismi", "seksismi", "homofobia", "kapitalismi", "imperialismi", "uuskolonialismi", "kansanmurha", "yhteiskunnallinen muutos", "sosiaalinen oikeudenmukaisuus", "sosiaalinen vastuu". Kenties paras vasemmistolaisen diagnostinen piirre on hänen taipumuksensa sympatisoida seuraavia liikkeitä: feminismi, sukupuolivähemmistöjen oikeudet, etniset oikeudet, liikuntarajoitteisten oikeudet, eläinten oikeudet, poliittinen korrektius. Jokainen joka voimakkaasti sympatisoi KAIKKIA näitä liikkeitä on ehdottomasti vasemmistolainen. [36]

230. Vaarallisemmat vasemmistolaiset, tarkoittaen, niitä jotka ovat kaikkein vallanhimoisimpia; heitä voidaan luonnehtia ylimielisinä ja heillä on dogmaattinen lähestymistapa tähän ideologiaa. Kuitenkin, kaikkein vaarallisimmat vasemmistolaiset saattavat olla tiettyä ylisosiaalista tyyppiä jotka välttävät aggressiivisuuden esittämistä ja pidättäytyvät mainostamasta vasemmistolaisuuttaan, mutta jotka työskentelevät hiljaisesti ja tyrkyttämättä kollektivistisia arvoja, "valaistuneita" psykologiaia tekniikoita lasten sosialisoimiseksi, yksilön saamiseksi riippuvaiseksi järjestelmästä, ja niin edespäin. Nämä krypto-vasemmistolaiset (kuten me voimme kutsua heitä) ovat melko varmasti tiettyä porvarillista tyyppiä sen mukaan mitä käytännön toimiin tulee, mutta eroavat heistä psykologiassaan, ideologiassaan ja motivaatiossaan.

Tavanomainen porvaristo yrittää saada ihmiset järjestelmän kontrolliin suojellakseen omaa elämäntapaansa, tai hän tekee näin yksinkertaisesti koska hänen asenteensa ovat sovinnaisia.

Krypto-vasemmistolainen yrittää saada ihmiset järjestelmän kontrolliin koska hän on Tosi Uskova kollektiiviseen ideologiaan. Krypto-vasemmistolainen eroaa tavallisesta ylisosiaalista tyyppiä olevasta vasemmistolaisesta sen tosiasian pohjalta että hänen kapinallinen impilssinsa on heikompi ja hän on varmemmin sosialistettu. Hän eroaa tavallisesta hyvin sosialistetusta porvaristosta sen tosiasian pohjalta että hänen sisällään on tyhjiö joka tekee hänelle välttämättömäksi omistautua asialle sekä uppoutua kollektiivisuuteen. Ja kenties hänen (hyvin peitetty) vallanhimonsa on vahvempi kuin tavallisella porvaristolla.

VIIMEINEN HUOMAUTUS

231. Tässä artikkelissa me olemme antaneet epätarkkoja lausuntoja, sekä lausuntoja joiden mukana olisi pitänyt olla kaikenlaisia vahvistuksia ja varauksia liitettynä niihin; ja jotkut meidän lausunnoistamme saattavat olla täysin vääriä. Riittävän informaation puute sekä lyhyyden tarve ovat tehneet meille mahdottomaksi muodostaa väitteemme tarkemmiksi tai lisätä kaikki tarpeelliset pätevyysvaatimukset. Ja tietysti meidän keskustelussamme - tämän kaltaisessa - henkilön täytyy nojautua raskaasti intuitiiviseen tuomioon, ja se voi joskus olla väärä. Joten älä väitä että tämä artikkeli ilmaisee enempää kuin karkean likiarvon totuudesta.

232. Kuitenkin, me olemme suhteellisen luottavaisia että kuvan yleiset suuntaviivat jonka me olemme maalanneet tässä ovat suurin piirtein oikein. Vain yksi mahdollinen heikko kohta täytyy mainita.

Me olemme esittäneet vasemmiston sen modernissa muodossa ilmiönä joka on tyypillinen meidän ajallemme sekä oire valtaprosessin häiriöstä. Mutta tässä me saatamme olla väärässä. Ylisosialistetut tyypit jotka yrittävät tyydyttää vallanhimoaan pakottamalla moraaliaan kaikille ovat varmasti olleet ympärillämme jo pitkän aikaa. Mutta me AJATTELEMME että modernille vasemmistolle on tyypillistä alemmuudentunne, alhainen itsensä arvostaminen, voimattomuus, identifikaatio uhreihin ihmisten taholta jotka itse eivät ole uhreja. Tämä sama identifikaatio voidaan nähdä jossain määrin 1800-luvun vasemmistolaisuudessa sekä varhaisessa Kristinuskossa mutta niin pitkälle kuin me voimme päätellä, alemmuudentunne, jne. eivät olleet niin selvästi nähtävillä näissä liikkeissä, tai missään muussa liikkeessä, kuin ne ovat modernissa vasemmistolaisuudessa. Mutta me emme ole sellaisessa asemassa että voisimme varmuudella vakuuttaa etteikö tällaisia liikkeitä olisi ollut olemassa ennen modernia vasemmistolaisuutta. Tämä on merkittävä kysymys johon historioitsijoiden pitäisi kiinnittää juomionsa.

Suomentajan kommentti: Olen kritisoinut muutamia kohtia joissa Ted Kaczinski on mielestäni väärässä. Mutta kuitenkin hän on ollut erinomaisen tarkkanäköinen ja nähnyt jo kaksikymmentä viisi vuotta sitten sen, mihin suuntaan maailma on menossa. Luonnonvarojen ehtyminen on asia josta hän puhuu, mutta se ei ole tärkein syy miksi hän haluaa hävittää teknologisen järjestelmän, vaan koska teknologia hänen mukaansa orjuuttaa ihmiskunnan. Hän mainitsi että teknologian avulla ihmiskunta voisi lisääntyä miltei loputtomasti, ja se on ehkä suurin virhe mihin hän sortuu tässä artikkelissa.


Takaisin