Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus

181. Kuten me sanoimme kappaleessa 166, kaksi tärkeintä tehtävää tällä hetkellä ovat sosiaalisen paineen edistäminen ja epävakaus teollistuneessa yhteiskunnassa, sekä kehittää ja julistaa ideologiaa joka vastustaa teknologiaa ja teollistunutta järjestelmää. Kun tämä järjestelmä tulee tarpeeksi stressaantuneeksi ja epävakaaksi, vallankumous teknologiaa vastaa saattaa olla mahdollinen. Kaava voisi olla samanlainen kuin Ranskan ja Venäjän vallankumouksissa. Ranskan yhteiskunta ja Venäjän yhteiskunta, useita vyosikymmeniä ennen vallankumousta, osoittivat yhä kasvavia merkkejä stresistä ja heikkouksista.

Sillä välin, kehiteltiin ideologioita jotka tarjosivat uutta maailmankuvaa joka oli aivan erilainen vanhaan maailmankuvaan verrattuna. Venäjän tapauksessa, vallankumoukselliset aktiivisesti työskentelivät kaivaakseen maata vanhan järjestelmän alta. Sitten, kun vanha järjestelmä oli asetettu riittävän ylimääräisen paineen alle (taloudellinen kriisi Ranskassa, sotilaallinen tappio Venäjällä), vallankumous pyyhi sen pois. Se mitä me ehdotamme on jotakin sellaista joka kulkee samoja polkuja.

182. Voidaan olla eri mieltä sillä perusteella että Ranskan ja Venäjän vallankumoukset epäonnistuivat. Mutta useimmilla vallankumouksilla on kaksi päämäärää. Yksi on tuhota vanha yhteikuntajärjestelmä ja toinen on perustaa uusi yhteiskuntamuoto josta vallankumoukselliset visioivat. Ranskan ja Venäjän vallankumoukset epäonnistuivat (onneksi!) pyrkiessään luomaan uudenlaisen yhteiskunnan josta he unelmoivat, mutta he onnistuivat erinomaisesti tuhoamaan vanhan yhteiskunnan. Meillä ei ole harhakuvitelmia uuden, ihanteellisen yhteiskunna luomisen helppoudesta. Meidän päämäärämme on tuhota olemassaoleva yhteiskuntamuoto.

183. Mutta ideologialla, jotta se saisi innokasta tukea, täytyy olla myönteisiä ihanteita samoin kuin negatiivisia; sen täytyy olla jonkin PUOLELLA samoin kuin jotakin VASTAAN. Positiivinen ihanne jota me julistamme on Luonto. Tämä tarkoittaa VILLIÄ luontoa: Nämä toimivan Maan ja sen elollisten olentojen aspektit jotka ovat vapaita ihmisen hallinnasta ja ihmisen aiheuttamista häiriöistä. Ja tähän villiin luontoon me sisällytämme ihmisluonnon, jolla me tarkoitamme sitä että ihminen ei ole järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen alaisena, vaan että hän on sattuman, tai vapaan tahdon, tai Jumalan (riippuen sinun uskonnollisista tai filosofisista mielipiteistäsi) tuote.

184. Luonto tarjoaa täydellisen korvaavan ihanteen teknologialle useista syistä. Luonto on teknologian vastakohta (joka pyrkii laajentamaan järjestelmän valtaa loputtomasti). Useimmat ihmiset ovat yhtä mieltä siitä että luonto on kaunis; varmasti sillä on suunnatonta väestöön kohdistuvaa vetovoimaa.

Radikaaleilla environmentalisteilla ON JO ideologia joka ylistää luontoa ja vastustaa teknologiaa. [30] Ei ole tarpeen luonnon tähden perustaa jonkinlaista houreellista utopiaa tai mitään uudenlaista yhteiskunnallista järjestelmää. Luonto pitää huolen itsestään: Se oli spontaani luomus joka oli olemassa jo kauan ennen minkäänlaista ihmisyhteisöä, ja useiden vuosisatojen ajan monet erilaiset ihmisyhteisöt elivät rinnakkain luonnon kanssa ilman että olisivat aiheuttaneet sille suurta haittaa. Vasta teollistunut vallankumous aiheutti luonnolle suunnatonta haittaa.

Helpottaakseen painetta luontoa kohtaan ei ole välttämätöntä luoda erityistä yhteiskuntajärjestelmää, on vain välttämätöntä päästä eroon teollistuneesta yhteiskunnasta. Varmasti, tämä ei ratkaise kaikkia ongelmia. Teollistunut yhteiskunta on jo aiheuttanut suunnatonta vahinkoa luonnolle ja tulee kestämään kauan ennen kuin arvet paranevat. Sitäpaitsi, myös esiteollistuneet yhteiskunnat voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa luonnolle.

Siitä huolimatta, pääseminen eroon teollistuneesta yhteiskunnasta on suuri askel. Siten vähennetään suurinta painetta luontoa kohtaan niin että arvet voivat alkaa parantua. Se poistaa järjestäytyneen yhteiskunnan kyvyn lisätä kontrollia luonnosta (mukaan lukien ihmisluonnosta). Mikä hyvänsä yhteiskunta nouseekin teollisen järjestelmän tuhin jälkeen, on varmaa että useimmat ihmiset tulevat elämään lähellä luontoa, sillä edistyneen teknologian ollessa poissa ei ole muuta keinoa jolla ihmiset voivat elää. Voidakseen ruokkia itsensä heidän täytyy olla maanviljelijöitä tai paimenia tai kalastajia tai metsästäjiä, jne. Ja, yleisesti puhuen, paikallisella autonomialla pitäisi olla taipumus kasvaa, sillä edistyneen teknologian ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien puuttuessa, rajoittuu myös hallitusten ja muiden suurten organisaatioiden kyky kontrolloida paikallisia yhteisöjä.

185. Mitä tulee nagatiivisiin seurauksiin liittyen teollisen yhteiskunnan eliminointiin - tuota, sinä et voi syödä kakkua ja omistaa sitä samaan aikaan. Saadaksesi yhden asian sinun täytyy uhrata toinen.

186. Useimmat ihmiset vihaavat psykologista konfliktia. Tästä syystä he välttävät pohtimasta vakavasti vaikeita sosiaalisia kiistakysymyksiä, ja he rakastavat sitä että heille esitetään tällaiset kysymykset yksinkertaisin, mustavalkoisin termein: TÄMÄ on totaalisen hyvä asia ja TÄMÄ on totaalisen paha. Vallankumous-ideologia pitäisi siksi kehittää kahdella tasolla.

187. Sivistyneemmällä tasolla tämän ideologian pitäisi puhutella ihmisiä jotka ovat älykkäitä, ajattelemaan kykeneviä ja rationaalisia. Vastustus (nykyistä järjestelmää kohtaan) tulisi luoda ydinryhmän sisällä joka haluaa vastustaa teollistunutta järjestelmää rationaaliselta pohjalta, jotka ymmärtävät siihen liittyvät ongelmat ja epäselvyydet, sekä hinnan jonka joutuu maksamaan siitä että päästään eroon tästä järjestelmästä. On erityisen tärkeää vedota tähän ihmistyyppiin, sillä nämä ovat kykeneviä ihmisiä ja ovat työkaluina vaikuttaessaan muihin. Näihin ihmisiin pitäisi vedota mahdollisimman rationaalisella tasolla. Tosiasioita ei pitäisi koskaan tarkoituksella vääristellä ja kohtuutonta kielenkäyttöä tulisi välttää. Tämä ei tarkoita etteikö voitaisi vedota tunteisiin, mutta tällaisia vetoomuksia esitettäessä pitäisi huolehtia siitä että vältettäisiin totuuden vääristelyä tai tehtäisiin jotain muuta vastaavaa joka tuhoaisi tämän ideologian intellektuaalisen luotettavuuden.

188. Toisella tasolla, tätä ideologiaa pitäisi levittää yksinkertaistetussa muodossa joka mahdollistaa sen että ajattelemaan kykenemätön enemmistö ymmärtää teknologian ja luonnon välisen konfliktin selkein termein. Mutta edes tällä jälkimmäisellä tasolla ideologiaa ei pitäisi ilmaista kielellä joka on niin halpaa, kohtuutonta tai irrationaalista että se vieraannuttaisi ajattelevaa ja rationaalista väestönosaa.

Halpa, kohtuuttomuuksiin menevä propaganda joskus saa aikaan vaikuttavia lyhyen aikavälin voittoja, mutta pitkässä juoksussa on hyödyllisempää säilyttää harvojen älykkäiden ihmisten lojaalisuus kuin herättää järjettömien (unthinking) ihmisten intohimo jotka muuttavat asennettaan heti kun tulee esiin joku joka hallitsee propagandan paremmin. Kuitenkin, roskaväkeä herättävä laji saattaa olla välttämätöntä sitten kun järjestelmä lähestyy romahtamispistettä ja tulee viimeinen taistelu kilpailevien ideologioiden välillä jossa määritellään mistä tulee hallitseva sitten kun vanha maailmankuva luhistuu.

Suomentajan kommentti: Ted Kazinski ymmärtää että vallankumousta ei tule niin kauan kuin järjestelmä on ainakin pintapuolisesti kunnossa ja auurin osa kansasta nauttii vauraudesta. En tiedä uskoiko hän USA:n taloudellisen järjestelmän pikaiseen luhistumiseen vai oliko tämä kirjoitus tarkoitettu tulevaisuutta varten.

189. Ennen tätä lopullista taistelua, vallankumouksellisten ei pitäisi odottaa että heillä olisi enemmistö kansasta puolellaan. Historian ovat kirjoittaneet aktiiviset, määrätietoiset vähemmistössä olleet ihmiset, eivät enemmistönä, joilla harvemmin on selkeä ja johdonmukainen ajatus siitä mitä he oikeasti haluavat. Siihen asti kunnes koittaa aika lopulliselle tönäisylle kohti vallankumousta, vallankumouksellisten tehtävä ei ole niinkään voittaa enemmistön pintapuolista tukea kuin rakentaa syvästi sitoutuneiden ihmisten pientä ydinjoukkoa. [31]

Mitä tulee enemmistöön, riittää kun saa heidät tietoiseksi uuden ideologian olemassaolosta ja muistuttaa heitä siitä toistuvasti; vaikka tietenkin on tarpeen saada enemmistön tuki siinä laajuudessa että tämä voidaan tehdä heikentämättä syvästi sitoutuneiden ihmisten ydinjoukkoa.

190. Mikä hyvänsä yhteiskunnallinen konflikti auttaa epävakauttamaan tätä järjestelmää, mutta pitäisi olla huolellinen siitä millaista konfliktia tulisi rohkaista. Konfliktien raja pitäisi vetää ihmismassojen ja teollistuneen yhteiskunnan valtaa pitävän eliitin (poliitikot, tiedemiehet, suuryritysten johto, hallituksen viranomaiset, jne.) välille. Sitä ei pitäisi vetää vallankumouksellisten ja ihmismassojen välille.

Esimerkiksi, olisi huono strategia vallankumouksellisten kannalta tuomita amerikkalaiset suuren kulutuksensa takia. Sen sijaan, keskiverto amerikkalainen tulisi esittää mainostavan markkinointi-teollisuuden uhrina, joka on saanut hänet ostamaan tarpeetonta roinaa ja että se on huono korvaus vapauden menetyksestä. Kumpikin lähestymistapa on yhdenmukainen faktojen kanssa. On pelkästään kyse asenteesta että syytätkö sinä markkinointi-teollisuutta yleisön manipuloinnista vai syytätkö yleisöä siitä että se sallii itsensä tulla manipuloiduksi.

Strategiana, pitäisi välttää tavallisten ihmisten syyttämistä.

Suomentajan kommentti: Ted Kaczinski kertoo verhotusti että myös tavalliset amerikkalaiset ovat syyllisiä tilanteeseensa. Hän on siinä aivan oikeassa.

191. Henkilön pitäisi ajatella kahdesti ennen kuin rohkaisee mihinkään muuhun sosiaaliseen konfliktiin kuin valtaa pitävän eliitin (joka hallitsee teknologian) ja massojen välille (joka on tämän teknologian uhri). Ensiksi: ylimääräisillä konflikteilla on taipumus siirtää huomiota tärkeistä konflikteista (valtaeliitti vs. tavikset & teknologia vs. luonto); toiseksi: ylimääräisillä konflikteilla saattaa itse asiassa olla taipumus rohkaista teknologisaatiota, sillä kaikki osapuolet tällaisessa konfliktissa haluavat käyttää teknologian suomaa valtaa päästäkseen niskan päälle. Tämä nähdään selvästi kilpailussa valtioiden välillä. Se nähdään myös etnisissä konflikteissa valtioiden sisällä.

Esimerkiksi, Amerikassa monet mustat kohtajat ovat innokkaita kaappaamaan vallan afro-amerikkalaisille sijoittamalla yksilöitä teknologisen valtaeliitin joukkoon. He haluavat että siellä olisi tummaihoisia hallituksen viranomaisia, tiedemiehiä, toimitusjohtajia, ja niin edelleen. Tällä tavalla he auttavat absorboimaan afro-amerikkalaisen alakulttuurin sisälle teknologiseen järjestelmään. Yleisesti puhuen, henkilön pitäisi rohkaista ainoastaan niihin sosiaalisiin konflikteihin jotka voidaan sovittaa konflikteihin valtaeliitti vs. tavikset & teknologia vs. luonto.

192. Mutta keino vähentää etnisiä konflikteja ei tapahdu vähemmistöjen oikeuksien militantilla edistämisellä (katso kappaleet 21, 29). Sen sijaan, vallankumouksellisten pitäisi painottaa että vaikka vähemmistöjen edustajat kärsivät enemmän tai vähemmän syrjinnästä, tällä syrjinnällä on vain marginaalinen merkitys. Meidän todellinen vihollisemme on teollis-teknologinen järjestelmä, etnisillä eroavaisuuksilla ei ole merkitystä.

193. Vallankumoukseen joka meillä on mielessämme ei välttämättä liity aseistettu kansannousu mitään hallitusta vastaan. Siihen saattaa sisältyä fyysinen väkivalta tai sitten ei, mutta se ei ole POLIITTINEN vallankumous. Sen painopiste tulee olemaan teknologiassa ja taloudessa, ei politiikassa. [32]

194. Luultavasti vallankumouksellisten pitäisi jopa VÄLTTÄÄ kahmimasta poliittista valtaa, tarkoittaa se sitten laillisia tai laittomia keinoja, kunnes teollinen järjestelmä on kiristynyt äärimmilleen ja on osoittautunut epäonnistuneeksi useimpien silmissä. Oletetaan että esimerkiksi jonkinlaisen "vihreän" puolueen tulisi voittaa USA:n Kongressin vaalit. Jotta vältettäisiin pettämästä tai vesittämästä heidän ideologiaansa, heidän täytyisi ottaa kovat keinot käyttöön kääntääkseen taloudellisen kasvun talouden kutistamiseksi.

Tavalliselle kadunmiehelle tulokset näyttäisivät katastrofaalisilta: Tulisi massiivinen työttömyys, pulaa hyödykkeistä, jne. Vaikka suurimmat onnettomuudet voitaisiin välttää yli-inhimillisen taitavan johdon avulla, silti ihmisten täytyisi luopua ylellisyyksistä joihin he ovat tottuneet. Tyytymättömyys kasvaisi, tämä "vihreä" puolue äänestettäisiin ulos ja vallankumoukselliset kärsisivät vakavan tappion. Tästä syystä vallankumouksellisten ei pitäisi yrittää kahmia poliittista valtaa ennen kuin järjestelmä itsessään on ajanut itsensä sellaiseen sekasotkuun että kaikki niukkuus nähdään seurauksena teollisen järjestelmän itsensä epäonnistumisesta eikä se ole täten vallankumouksellisten ajaman politiikan syytä. Tämän vallankumouksen teknologiaa vastaan täytyy luultavasti olla vallankumous ulkopuolisten taholta, vallankumous ruohonjuuritasolta eikä ylhäältä.

195. Tämän vallankumouksen täytyy olla kansainvälinen ja maailmanlaajuinen. Sitä ei voida suorittaa kansakunta kerrallaan. Aina kun ehdotetaan että USA:n, esimerkiksi, pitäisi leikata teknologista etumatkaansa tai taloudellista kasvuaan, ihmiset tulevat hysteerisiksi ja alkavat huutaa että jos me jäämme jälkeen teknologiassa, japanilaiset kirivät meidän edelle. Holy robots!

Maailma sinkoutuu kiertoradaltaan jos japanilaiset myyvät enemmän autoja kuin me! (Nationalismi on teknologian suuri promoottori.)

Järkevämpää, näin väitetään, että jos suhteellisen demokraattiset valtiot jäävät jälkeen teknologiassa, samalla kun ilkeät, diktatuuriset kansakunnat kuten Kiina, Vietnam ja Pohjois-Korea jatkavat edistymistään, lopulta näistä diktaattoreista saattaa tulla hallitsevia maailmassa.

Tämän vuoksi teollistuneeseen järjestelmään tulisi hyökätä siten että isku kohdistuu kaikkiin kansakuntiin samanaikaisesti. Totta, ei ole varmuutta siitä että teollistunut järjestelmä voitaisiin tuhota suurinpiirtein samaan aikaan kaikkialla maailmassa, ja voidaan jopa kuvitella että yritys kukistaa tämä järjestelmä voisi johtaa siihen että diktaattorit alkaisivat hallita sitä. Tämä on riski joka täytyy ottaa. Ja se on riskin arvoinen, sillä ero "demokraattisen" teollistuneen järjestelmän välillä ja diktaattorien hallitseman järjestelmän välillä on pieni verrattuna eroon teollisen ja esiteollisen järjestelmän välillä. [33] Voitaisiin jopa väittää että diktaattorien hallitsema teollinen järjestelmä olisi suositeltava, koska diktaattorien hallitsemat järjestelmät ovat tavallisesti osoittautuneet tehottomiksi. Esimerkkinä Kuuba.

Suomentajan kommentti: Pentti Linkola julisti samaa. Hänen mukaansa sosialistinen järjestelmä oli luonnon kannalta parempi tehottomuuden vuoksi. Kapitalistisessa tuotantolaitoksessa tuotanto saattoi olla kymmenkertainen vastaavaan sosialistiseen laitokseen verrattuna, mutta saasteiden määrä tuotettua yksikköä kohden sadasosa. Täten, alempi tuotanto ei välttämättä tarkoita pienempiä saastemääriä. Toisaalta, Pohjois-Amerikassa ilma ja vesistöt ovat puhdistuneet osin siksi että raskas teollisuus on siirtynyt Meksikoon ja Kiinaan, ja kun siirrytään sähköautoihin, tilanne kärjistyy entisestään.

196. Vallankumoukselliset saattaisivat harkita suosivansa metodeja joilla on taipumus sitoa maailmantalous yhdeksi suureksi yksiköksi. Vapaakauppasopimukset kuten NAFTA ja GATT ovat luultavasti haitallisia ympäristölle lyhyellä aikavälillä, mutta pitkässä juoksussa ne saattavat kenties olla hyödyllisiä koska ne edesauttavat taloudellista riippuvuutta kansakuntien välillä. On helpompi tuhota teollistunut järjestelmä maailmanlaajuiselta pohjalta jos maailmantalous on niin yhdistynyt että jonkun suuren valtion romahdus johtaa kaikkien teollisuusvaltioiden tuhoon.

197. Jotkut ihmiset ovat omaksuneet asenteen että nykyihmisellä on liian paljon valtaa; hän kykenee kontrolloimaan luontoa liian voimakkaasti; he valuavat että ihmiskunta ottaisi passiivisemman asenteen. Parhaimmillaankin nämä ihmiset ilmaisevat itseään epäselvästi, sillä he eivät osaa tehdä eroa SUURTEN ORGANISAATIOIDEN omaavan vallan sekä YKSILÖIDEN ja PIENTEN RYHMIEN omaavan vallan välillä. On virhe vaatia voimattomuutta ja passiivisuutta, sillä ihmiset TARVITSEVAT valtaa. Nykyihmisellä kollektiivisena entiteettinä - tarkoittaen teollistunutta järjestelmää - on äärimmäinen valta luontoon nähden, ja me (FC) pidämme tätä pahana (evil). Mutta modernit YKSILÖT ja YKSILÖISTÄ KOOSTUVAT PIENET RYHMÄT; heillä on paljon vähemmän valtaa kuin primitiivisellä ihmisillä koskaan oli. Yleisellä tasolla puhuen, tätä suunnatonta valtaa joka "nykyihmisellä" on luontoon nähden eivät käytä yksilöt tai pienet ryhmät, vaan suuret organisaatiot. Siinä määrin kuin keskiverto moderni YKSILÖ voi hallita teknologian valtaa, hänen sallitaan tehdä sitä ainoastaan kapeiden rajojen sisällä ja ainoastaan järjestelmän kontrollin ja valvonnan alla. (Sinä tarvitset luvan kaikkeen ja luvan myötä tulevat säännöt ja rajoitukset.)

Yksilöllä on ainoastaan sen tasoinen valta teknologiaan jonka järjestelmä suo hänelle. Hänen HENKILÖKOHTAINEN valtansa luontoon on vähäinen.

198. Primitiivisillä YKSILÖILLÄ ja PIENILLÄ RYHMILLÄ itse asiassa oli huomattava valta luontoon; tai kenties olisi parempi sanoa että että valta luonnon SISÄLLÄ. Kun primitiivinen ihminen tarvitsi ruokaa hän tiesi kuinka löytää sitä ja valmistaa syötäviä juureksia, kuinka jäljittää riistaa ja metsästää sitä kotitekoisilla aseilla. Hän tiesi kuinka suojella itseään kuumalta, kylmältä, sateelta, vaarallisilta eläimiltä, jne.

Mutta primitiivinen ihminen aiheutti suhteellisen vähän vahinkoa luonnolle koska primitiivisen yhteisön KOLLEKTIIVINEN valta oli mitätön verrattuna teollistuneen yhteiskunnan KOLLEKTIIVISEEN valtaan.

199. Sen sijaan että vaadittaisiin voimattomuutta ja passiivisuutta, henkilön pitäisi vaatia että TEOLLISEN JÄRJESTELMÄN valta murtuisi, ja että tämä suuresti lisäisi YKSILÖIDEN ja PIENRYHMIEN valtaa.

200. Siihen asti kunnes teollinen järjestelmä on täysin raunioina, tämän järjestelmän tuhon pitäisi olla vallankumouksellisten AINOA päämäärä. Muut päämäärät vain kääntäisivät huomiota ja energiaa toisaalle tärkeimmästä päämäärästä. Vielä tärkeämpää, jos vallankumoukselliset sallivat itselleen mitään muita päämääriä kuin teknologian tuhoamisen, he tuntisivat houkutusta käyttää teknologiaa työkaluna tämän toisen päämäärän saavuttamiseen.

Jos he antautuvat tälle houkutukselle, he lankeavat takaisin teknologian ansaan, sillä moderni teknologia on yhdistynyt, tiukasti organisoitu järjestelmä, niin että, jos henkilö haluaa säilyttää JOTAIN olemassa olevasta teknologiasta, hän näkee itsensä pakotetuksi säilyttämään SUURIMMAN OSAN tästä teknologiasta; täten hän päätyy uhraamaan ainoastaan mitättömän määrän teknologiaa.

201. Oletetaanpa esimerkiksi että vallankumoukselliset ottavat "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" tavoitteekseen. Ihmisluonnon ollessa sitä mitä se on, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei synny spontaanisti; siihen jouduttaisiin pakottamaan. Saavuttaakseen tämän päämäärän väkivaltaisesti vallankumoukselliset joutuisivat säilyttämään keskitetyn organisaation ja kontrollin. Sitä varten he tarvitsisivat nopean pitkälle yltävän kuljetus- ja kommunikaatiojärjestelmän, ja siten kaiken teknologian jota tarvitaan tukemaan näitä järjestelmiä.

Ruokkiakseen ja vaatettaakseen köyhät heidän täytyisi käyttää maatalous- ja tuotantoteknologiaa. Ja niin edespäin. Niin että yritys varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus pakottaisi heidät säilyttämään suurimman osan teknologista järjestelmää. Ei niin että meillä olisi jotain sosiaalista oikeudenmukaisuutta vastaan; sen vain ei saisi häiritä pyrkimyksiä päästä eroon teknologisesta järjestelmästä.

202. Olisi toivotonta vallankumouksellisten kannalta yrittää hyökätä järjestelmää vastaan ilman että hyödynnettäisiin JONKINLAISTA modernia teknologiaa. Jos ei mitään muuta, heidän täytyisi käyttää mediaa levittämään viestiään. Mutta heidän pitäisi käyttää modernia teknologiaa ainoastaan yhteen päämäärään: hyökätäkseen teknologista järjestelmää vastaan.

203. Kuvittele alkoholistia istumassa viinitynnyrin äärellä. Oletetaan että hän aloittaa sanomalla itselleen: "Viimi ei ole pahaa jos sitä käytetään kohtuullisesti. Miksi, he sanovat että pieni määrä viiniä on jopa hyväksi sinulle! Siitä ei ole minulle heittaa jos otan vain pienen drinkin..." Tuota, sinä tiedät mitä tapahtuu. Älä unohda että ihmiskunta teknologian kanssa on aivan kuin alkoholisti viinitynnyrin kanssa.

204. Vallankumouksellisten pitäisi hankkia niin monta lasta kuin mahdollista. On vahvoja tieteellisiä todisteita että sosiaaliset asenteet periytyvät merkittävässä määrin. Kukaan ei vihjaa että sosiaalinen asenne on suora seuraus henkilön geneettisestä rakenteesta, mutta näyttää siltä että tietyt persoonallisuuden piirteet ovat. Yhteiskunnan kontekstissa; ne tekevät todennäköisemmäksi että henkilö perii tämän tai tuon asenteen. Näitä löytöjä on yritetty kiistää, mutta vastalauseet ovat heikkoja ja näyttävät olevan ideologian motivoimia.

Joka tapauksessa, kukaan ei kiistä etteikö lapsilla olisi taipumus omaksua sosiaaliset asenteet jotka ovat samankaltaisia kuin heidän vanhemmillaan. Meidän näkökannaltamme, ei ole lainkaan väliä sillä kuinka paljon nämä asenteet johtuvat geeneistä ja kuinka paljon kasvatuksesta. Joka tapauksessa ne periytyvät.

205. Ongelma on siinä että ihmiset jotka ovat myötämielisiä kapinoimaan teollistunutta järjestelmää vastaan ovat huolissaan myös väestönkasvusta, joten he haluavat vain vähän lapsia tai ei lainkaan. Tällä he varmistavat että enemmistö tukee tai ainakin hyväksyy teollisten järjestelmän. Varmistaakseen seuraavan vallankumous-sukupolven voiman, tämän nykyisen sukupolven pitäisi lisääntyä runsaasti.

Näin tekemällä he pahentavat liikakansoitusta vain vähän. Ja tärkeä ongelma on päästä eroon teollistuneesta järjestelmästä, sillä sitten kun teollistunut järjestelmä on poissa, maailman väkiluku väistämättä putoaa (katso kappale 167). Kun taas, jos teollistunut järjestelmä jää eloon, se jatkaa uusien tekniikoiden kehittämistä elintarvikkeiden t uottamiseksi joka mahdollistaa maailman väestön kasvamisen miltei loputtomiin.

Suomentajan kommentti: Jos meinaat tehdä vallankumouksen hankkimalla mahdollisimman paljon jälkikasvua, kestää ainakin sata vuotta että sillä olisi vaikutusta edes yhden valtion äänestäjäkuntaan, ja sittenkin tulos on epävarma. Ja siinä ajassa maapallo ehtii tuhoutua. Ja täytyy muistaa millaisen aivopesun uhreiksi lapset joutuvat kouluissa ja ollessaan tekemisissä toistensa kanssa. Ja Facebook viimeistelee tämän aivopesun. (Tosin, 1990-luvun puolivälissä ei vielä ollut Facebookia tai sosiaalista mediaa.)

206. Mitä tulee vallankumous-strategiaan, ainoat kohdat joita me ehdottomasti vaadimme ovat, että yksittäinen kaiken ylittävä päämää täytyy olla modernin teknologian eliminointi, ja että mikään muu päämäärä ei saa kilpailla sen kanssa. Kaiken muun osalta, vallankumouksellisten pitäisi ottaa empiirinen (kokemuksellinen) lähestymistapa. Jos kokemus osoittaa että jotkin suositukset joita edellä olevissa kappaleissa on annettu eivät anna hyviä tuloksia, silloin nämä suositukset tulisi hylätä.

KAHDENLAISTA TEKNOLOGIAA

207. Eräs argumentti joka todennäköisesti nostetaan meidän ehdottamaamme vallankumousta vastaan on että se on tuomittu epäonnistumaan, sillä (näin väitetään), läpi koko historian teknologia on aina mennyt eteenpäin, ei koskaan taaksepäin; täten, teknologinen regressio on mahdoton. Mutta tämä väite on väärä.