None Dare Call This Conspiracy
LUKU 1: Älä hämmennä minua faktoilla
Useimmilla meistä on kekemusta, joko vanhempina tai nuorukaisina, siitä että yritämme löytää
"kätketyn kuvan" toisen kuvan keskeltä lasten aikakauslehdessä. Tavallisesti sinulle näytetään
maisema puiden, pensaiden, kukkien, sekä muiden luontokappaleiden kera. Otsikossa lukee
jotakin tämän kaltaista: "Piilotettuna jossakin tämän kuvan sisällä on aasi joka työntää
ostoskärryä jonka sisällä on poika. Voitko sinä löytää sen?" Tavallisesti sinä et löydä tätä
piilotettua kuvaa ennenkuin sinä käännät sivua jolloin paljastetaan kuinka nokkelasti
taiteilija oli kätkenyt sen meiltä. Jos me tutkimme maisemaa me ymmärrämme että koko kuva oli
piirretty siten että se kätkee todellisen kuvan sisälleen, ja sitten kun me näemme "todellisen
kuvan", sananlaskun omaisena kivualiaana varpaana.
Me uskomme että ne jotka piirtävät kuvia mediassa luovat taiteellisesti maiseman meille jotka tarkoituksellisesti kätkevät todellisen kuvan. Tässä kirjassa me osoitamme sinulle kuinka löytää tämä "Kätketty kuva" maisemasta joka esitellään meille päivittäin sanomalehdessä, radiossa ja televisiossa. Sitten kun sinä näet sen naamion läpi, sinä näet aasin, ostoskärryn ja pojan joka on ollut siinä kaiken aikaa.
Miljoonat amerikkalaiset ovat huolissaan ja turhautuneita onnettomuuksista jotka ovat kohdanneet tätä kansakuntaa. He tuntevat että jokin on väärin, perinpohjin pielessä, maiseman piirtäjien tähden he eivät oikein kykene osoittamaan epäkohtaa sormellaan.
Kenties sinä olet eräs näistä henkilöistä. Jokin vaivaa sinua, mutta et ole varma että mikä. Me jatkuvasti valitsemme uuden presidentin joka lupoaa uskollisesti pysäyttää kommunismin maailmanlaajuisen etenemisen, pysäyttää verovarojen tuhlaamisen valtion taholta, hillitä inflaatiota, laittaa talouden rattaat pyörimään, kääntää kurssi joka on viemässä tätä maata kohti moraalista likakaivoa, sekä heittää rikolliset vankilaan minne he kuuluvat. Kuitenkin, korkeista toiveista ja kiillotetuista kampanja-lupauksista huolimatta nämä ongelmat vain pahenevat riippumatta siitä kuka on virassa. Jokainen uusi hallitus, on kyseessä sitten Republikaanien tai Demokraattien johtama, jatkaa pohjimmiltaan edellisen hallituksen politiikkaa jota se on niin voimakkaasti nuhdellut vaalikampanjan aikana. Onko olemassa uskottavaa selitystä että miksi näin tapahtuu? Meidän ei oleteta pohtivan tällaisia asioita. Meidän halutaan ajattelevan että kaikki on puhdasta sattumaa ja sen vuoksi me emme voi tehdä mitään.
FDR sanoi kerran: "Politiikassa, mitään ei tapahdu sattumalta. Jos tapahtuu, voit olla varma että se suunniteltiin tapahtuvan tähän tapaan." Hän oli sellaisessa asemassa että hän tiesi. Me uskomme että monet suuret tapahtumat maailmassa jotka muovaavat kohtaloamme tapahtuvat koska joku tai jotkut ovat suunnitelleet ne sillä tavalla. Jos me toimimme pelkästään syyn ja seurauksen lain mukaan, puolet asioista jotka vaikuttavat kansakuntamme hyvinvointiin, olisivat myönteisiä Amerikalle. Jos kyseessä olisi pelkästään kykenemättömyys, meidän johtajiemme pitäisi joskus tehdä virhe joka kääntyy meidän hyväksemme. Me yritämme todistaa että me emme todellakaan ole tekemisissä sattuman tai typeryyden kanssa, vaan suunnitelman ja nerokkuuden kanssa. Tämä pieni kirja kertoo tästä suunnitelmasta ja nerokkuudesta ja siitä kuinka se on muovannut kotimaan ja ulkomaan politiikkaa viimeisten kuuden hallituksen aikana. Me toivomme että se selittää asioita jotka tähän saakka ovat vaikuttaneet selittämättömiltä; että se tuo esiin kuvat jotka median maisemamaalarit ovat hämärtäneet.
Niille jotka uskovat että suuret maailman tapahtumat ovat suunnitelman tulosta nauretaan siitä että he uskovat "historian salaliittoteoriaan". Tietenkään, kukaan tänä modernina aikakautena ei ole valmis uskomaan historian salaliittoteoriaan -- paitsi ne jotka ovat uhranneet aikaa tutkiakseen tätä aihetta. Kun sinä ajattelet sitä, historiasta on ainoastaan kaksi teoriaa. Asiat tapahtuvat joko sattumalta, siten että kukaan ei ole suunnitellut tai aiheuttanut niitä, tai ne tapahtuvat koska ne on suunniteltu ja joku saa ne tapahtumaan. Todellisuudessa, se on tämä historian sattumanvarainen teoria jota saarnataan epäpyhissä Itärannikon yliopistoissa, joka pitäisi saattaa naurunalaiseksi. Muuten, miksi jokainen uusi hallitus tekee samat virheet kuin aiempikin hallitus? Miksi he toistavat mennet erehdykset jotka tuovat inflaation, taantuman ja sodan? Miksi ulkoministeriö tekee kommunisteja auttavan "virheen" toisensa perään? Jos sinä uskot että se on kaikki sattumaa tai seurausta arvoituksellisesta ja selittämätömästä historian vuorovesi-ilmiöstä, sinua pidetään "intellektuaalina" joka ymmärtää että me elämme monimutkaisessa maailmassa. Jos sinä uskot että kutakuinkin 32 496 toistaan seuraavaa sattumaa menneiden viidenkymmenen vuoden ajalta venyttää keskiarvojen lakia hiukan, olet idiootti!
Miksi on niin että käytännössä kaikki "arvostetut" tutkijat ja median kolumnistit hylkäävät syyn ja seurauksen lain, sekä historian salaliittoteorian? Ensisijaisesti, useimmat tutkijat seuraavat joukkoa akateemisessa maailmassa aivan samoin kuin useimmat naiset seuraavat muotia. Vuorovettä vastaan toimiminen tarkoittaa akateemista ja sosiaalista eristämistä. Näin tapahtuu myös mediassa. Samalla kun professorit ja poliitikot tunnustavat olevansa suvaitsevaisia ja avaramielisiä, käytännössä se on tiukasti yksisuuntainen katu jossa kaikki liikenne liikkuu vasemmalle. Yliopistojen liberaalit tai virallisen median oppineet saattavat suvaita maolaista, mutta jos olet konservatiivi, ja varsinkin konservatiivi joka kannattaa salaliitto-näkemystä, se on ehdottomasti verboten. On vähemmän kiellettyä olla juovuksissa WCTU:n kansalliskokouksessa!
Toiseksi, nämä ihmiset ovat vuosien myötä hankkineet voimakkaasti suojatun emotionaalisen kiinnostuksen omia virheitään kohtaan. Heidän älynsä ja egonsa ovat täysin omistautuneet sattuma-teorialle. Useimmat ihmiset ovat hyvin haluttomia myöntämään että tai että heille on näytetty huono arvio. Salaliiton olemassaolon tutkiminen joka ohjaa meidän poliittista kohtaloamme kulissien takaa pakottaisi monet näistä ihmisistä hylkäämään elämänsä aikana kerätyt mielipiteet. Vaatii vahvan luonteen jos haluaa kohdata tosiasiat ja myöntää että on ollut väärässä vaikka hän olisikin ollut väärässä siksi että häntä ei ole informoitu. Näin oli tämän kirjan kirjoittajan kanssa. Hän päätyi kirjoittamaan tämän kirjan ainoastaan siksi että hän halusi osoittaa konservatiivisten kommunismin vastaisten ihmisten virheet. Hänen alkuperäinen reaktionsa konservatiiviseen maailmankuvaan oli epäilys ja vihamielisyys; ja vasta useiden kuukausien intensiivisten tutkimusten jälkeen hän joutui myöntämään että häntä oli "huiputettu".
Poliitikkoja ja älymystön jäseniä viehättää käsitys että tapahtumia työntää eteenpäin jonkinlainen arvoituksellinen historian vuorovesi-ilmiö tai että ne tapahtuvat sattumalta. Tällä järkeilyllä he toivovat pakenevansa syytöksiä kun asiat menevät pieleen.
Useimmat intellektuaalit, pseudo-intellektuaalit tai muunlaiset, käsittelevät historian salaliittoteoriaa yksinkertaisesti ylenkatsomalla sen. He eivät koskaan yritä kumota todisteita. Niitä ei voida kumota. Jos ja kun kuoliaaksi vaientaminen ei toimi, nämä "objektiiviset" tutkijat ja median mielipiteen muokkaajat turvautuvat henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, naurunalaiseksi saattamiseen ja satiiriin. Näillä henkilökohtaisilla hyökkäyksillä on taipumus ohjata huomio pois faktoista joita kirjailija tai puhuja yrittää paljastaa. Ajatuksena on pakottaa ihminen luopumaan salaliittojen paljastamisesta jotta hän käyttäisi aikansa ja energiansa itsensä puolustamiseen.
Kuitenkin, kaikkein tehokkain ase historian salaliittoteoriaa vastaan on naurunalaiseksi saattaminen ja satiiri. Näitä äärimmäisen voimakkaita aseita voidaan nerokkaasti käyttää jotta vältettäisiin jokainen rehellinen yritys kiistää nämä faktat. Loppujen lopuksi, kukaan ei pidä siitä että hänen kustannuksellaan pidetään hauskaa. Sen sijaan että saatettaisiin naurunalaiseksi, useimmat ihmiset pidetään hiljaisina; ja, tämä aihe ei totisesti antaudu naurunalaiseksi saattamisella ja satiirille. Eräs tekniikka jota voidaan käyttää on laajentaa salaliittoa sellaiseen laajuuteen että siitä tulee absurdia. Esimerkiksi, meidän miehemme Itärannikon myrkky-yliopistosta (Halls of Poison Ivy) saataisi sanoa ivallisen ylimieliseen äänensävyyn: "Minä oletan että sinä uskot että jokainen liberaali professori saa sähkeen joka aamu salaliitto-päämajasta joka sisältää ohjeet oppilaiden aivopesulle kyseisen päivän osalta?" Eräät salaliittoihin uskovat todellakin piirtävät kuvan laajentamalla salaliittoa (pienestä klikistä jollainen se on) niin että se kattaa jokaisen paikallisen moukan liberaalin aktivistin ja hallituksen byrokraatin. Tai, rodullisen tai uskonnollisen kiihkoilun vuoksi, he ottavat pieniä sirpaleita olemassaolevista todisteista ja laajentavat ne johtopäätökseen joka tukee heidän tiettyjä ennakkoluulojaan; toisin sanoen, salaliitto on täysin "juutalainen", "katolinen" tai "vapaamuurarillinen". Nämä ihmiset eivät auta salaliiton paljastamisessa, vaan he, surullista kylläkin, toimivat niiden puolesta jotka haluavat yleisön uskovan että kaikki salaliittoihin uskovat ovat tasapainottomia.
"Intellektuaalit" ovat teennäisten kliseiden lähde, kuten "Salaliittoteoria on usein houkutteleva. Kuitenkin, se on yli-simplistinen." Kaiken sen mitä tapahtuu yhdistäminen pieneen vallanhimoiseen salaliittolaisten ryhmään on yli-simplististä. Mutta, meidän mielestämme mikään ei ole simplistisempää kuin se että pidetään jääräpäisesti kiinni suurten maailman tapahtumien sattumanvaraisesta näkemyksestä.
Useimmissa tapauksissa liberaalit yksinkertaisesti syyttävät salaliitoista puhuvia vainoharhaisiksi. "Ah, te oikeistolaiset," he sanovat, "te touhuatte jokaisen pensaan ympärillä, potkitte jokaista kiveä etsiessänne kuviteellisia mörköjä." Sitten tulee coup de grace -- leimaten salaliittoteorian "historian paholais-teoriaksi" (devil theory of history). Liberaalit rakastavat sitä. Vaikka se on tyhjä lause, se kuulostaa niin hienostuneelta!
Koska akateemisen ja kommunikaatio-maailman johtajilla on tämä pilkkaava asenne historian salaliittoteoriaa (tai syy ja seuraus) kohtaan, ei ole yllättävää että miljoonat viattomat ja hyvää tarkoittavat ihmiset, luontaisessa kaipauksessaan olla näyttämättä naivilta, omaksuvat mielipiteen muokkaajien asenteen ja toistavat heidän kliseitään. Nämä henkilöt, pyrkimyksessään näyttää sivistyneiltä, omaksuvat mentoriensa omahyväisen ylemmyyden ilmapiirin vaikka he itse eivät ole käyttäneet viittäkään minuuttia tutkiakseen kansainvälisen salaliiton aihetta.
"Sattumaan uskovat" (accidentalists) haluavat meidän uskovan että kaikkien meidän ongelmien yhdistäminen suunnitelmaan on "simplististä" ja että kaikkien meidän ongelmien syynä on Köyhyys, Tietämättömyys ja Taudit -- siitä lyhenne PID. he ylenkatsovat sen tosiasian että organisoidut salaliittolaiset käyttävät PID:iä, todellista ja kuviteltua, tekosyynä rakentaa vankila meille kaikille. Suurin osa maailmaa on nähnyt PID:in muinaisista ajoista lähtien ja täytyy olla uskomattoman pinnallinen ajatusmaailma jos laittaa USA:n hallituksen kimpoilun katastrofista toiseen viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajalta yksinomaan PID:in syyksi. "Sattumaan uskovat" ylenkatsovat sen tosiasian että kommunistit ovat vallanneet eräät maailman edistyneimmistä maista.
Tsekkoslovakia oli maailman modernein teollisuusmaa ja Kuuba oli toinen -- sillä oli korkein kansantulo henkeö kohden Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ei ole totta, kuitenkaan, sanoa että älymystön eliitissä ei olisi yhtäkään jäsentä joka allekirjoittaisi historian salaliittoteorian. Esimerkiksi, Georgetownin Yliopistossa on professori Carroll Quigley. Professori Quigleytä voi tuskin syyttää "äärioikeistolaiseksi" (right wing axtremist). Media on tehnyt näistä kolmesta sanasta erottamattomia. Tri. Quigleyllä on kaikki "liberaalit" ansiot, hän on opettanut Liberaalin valtiokoneiston akateemisessa Mekassa, Princetonissa ja Harvardissa. Tässä 1 300 sivuisessa, 3 800 grammaa painavassa teoksessaan, Tragedy and Hope, Tri. Quigley paljastaa salaliittoverkoston olemassaolon, josta keskustellaan tässä kirjassa. Tämä professori ei pelkästään pohdi teoriaa, vaan paljastaa verkoston olemassaolon ensikäden kokemuksen perusteella. Hän tekee myös selväksi että se on ainoastaan verkoston salailu, ei heidän päämääränsä jota hän vastustaa. Professori Quigley paljastaa:
Me olemme samaa mieltä. Sen rooli historiassa ansaitsee tulla tunnetuksi. Tästä syystä me olemme kirjoittaneet tämän kirjan. Kuitenkin, me mitä voimakkaimmin olemme eri mieltä tämän verkoston tavoitteista josta tämä professori sanoo: "Se ei ole muuta kuin luoda rahaliikenteen halinnan maailmanjärjestelmä yksityisissä käsissä joka kykenee dominoimaan jokaisen maan poliittista järjestelmää sekä maailman hallitsemista kokonaisuudessaan." [Tässä enustettiin Libyan ja Syyrian tapahtumat, kuten myös Neuvostoliiton romahdus. Suom. Huom.] Kuten Professori Quickley huomauttaa: "Yksilön vapautta ja oikeutta tullaan kontrolloimaan antamalla hänelle hyvin rajoitettuja vaihtoehtoja sen tosiasian nojalla että hänet numeroidaan syntymästään lähtien, ja tämä seuraa, numerona, läpi koko hänen koulutuksensa, hänen pakollisen armeija- tai yhteiskunnallisen palvekuksensa ajan, hänen veronsa, hänen terveyteen ja lääketieteeseen liittyvät asiat, hänen eläkkeensä ja kuolemaansa liittyvät raha-asiat." Se haluaa hallita kaikkia luonnonvaroja, liike-elämää, pankkimaailmaa ja kuljetusta hallitsemalla maailman hallituksia. Saavuttaakseen nämä suunnitelmat, salaliittolaiset eivät pode huonoa omaatuntoa lietsoessaan sotia, taantumia ja vihaa. he haluavat monopolin joka eliminoi kaikki kilpailijat ja tuhoaa vapaan yritteliäisyyden järjestelmän. Ja Professori Quickley Harvardista, Princetonista ja Georgetownista hyväksyy tämän!"Minä tunnen tämän verkoston operaatiot koska minä olen tutkinut sitä kaksikymmentä vuotta ja minun on sallittu kahden vuoden ajan, 1960-luvun alkupuolella, tutkia sen papereita ja salaisia tallenteita. EN VASTUSTA SITÄ TAI USEIMPIA SEN TAVOITTEITA, SILLÄ SUURIMMAN OSAN ELÄMÄÄNI, OLEN TEHNYT LÄHEISTÄ YHTEISTYÖTÄ SEN JA MONIEN SEN INSTRUMENTTIEN KANSSA. Olen vastustanut, sekä menneisyydessä että nykyään, sen muutamaa politiikkaa... mutta yleisesti suurin erimielisyyteni on siinä että SE TOIVOO PYSYVÄNSÄ TUNTEMATTOMANA, ja minä uskon että sen rooli historiassa on riittävän suuri tullakseen tunnetuksi." (Emphasis added)
Professori Quickley ei ole ainoa akateemikko joka on tietoinen itse itseään ylläpitävien salaliittolaisten klikistä joita me kutsumme Sisäpiiriläisiksi. Muut rehelliset tutkijat jotka ovat löytäneet nämä samat yksilöt tuhoisien poliittisten tulipalojen keskeltä yhä uudestaan ja ovat tehneet johtopäätöksen että on olemassa ilmiselvästi pyromaanikkojen organisaatio joka tekee työtään tässä maailmassa. Mutta nämä intellektuaalisesti rehelliset tutkijat ymmärtävät että jos he haastavat Sisäpiiriläiset julkisesti, heidän uransa tuhotaan. Tämä kirjailija tietää että nämä miehet ovat olemassa koska hän on ollut yhteydessä joihinkin heistä.
On myös uskonnollisia johtajia jotka ovat tietoisia tästä salaliitosta. UPI:n uutisessa, 27.12.1965, isä Pedro Arrupe, Roomalaiskatolisen kirkon jesuiitta-järjestön johtaja, esitti seuraavanlaisia syytöksiä Ekumeenista neuvostoa kohtaan:
Kohdataan lukuisia ongelmia jos halutaan vakuuttaa henkilö Sisäpiiriläisten salaliitto-klikin mahdollisesta olemassaolosta joka ylimmiltä tasoilta lähtien manipuloi hallituksen politiikkaa. Tässä tapauksessa totuus on kummalisempaa kuin fiktio. Me olemme tekemisissä historian suurimman "kuka teki sen" (whodunit) jännitysnäytelmän kanssa joka saa Erle Stanley Gardnerin häpeään. Jos rakastat mysteeriä, sisua kiehtoo Sisäpiiriläisten operaatioiden tutkiminen. Jos sinä tutkit verkostoa josta Professori Quickley puhuu, saat selville että se mikä ensisilmäyksellä näytti uskomattomalta ei ole ainoastaan olemassa, vaan vaikuttaa merkittävästi elämäämme."Tämä... Jumalaton yhteisö toimii äärimmäisen tehokkaaseen tapaan ainakin johtonsa ylimmillä tasoilla. Se käyttää kaikkia mahdollisia keinoja joita sillä on saatavillaan, ovat ne sitten tieteellisiä, teknisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Se noudattaa täydellisesti laadittua strategiaa. Sillä on lähes täydellinen ote kansainvälisistä organisaatioista, finanssipiireistä, joukkoviestimistä; lehdistöstä, elokuvista, radiosta ja televisiosta."
Täytyy muistaa etä minkä tahansa salaliiton ensimmäinen tehtävä, liittyy se sitten politiikkaan, rikollisuuteen tai liike-elämään, on vakuuttaa jokainen että mitään salaliittoa ei ole olemassa. Salaliittolaisten menestys määräytyy suuresti heidn kyvystään tehdä tämä. Se että akateemisen maailman ja median eliitti aina vähättelee Sisäpiiriläisten olemassaoloa palvelee pelkästään heidän operaatioidensa peittelyä. Nämä "artistit" piilottavat pojan, ostoskärryt sekä aasin.
Luultavasti jossain vaiheessa olet ollut mukana tai olet saanut henkilökohtaista tietoa jostakin tapahtumasta josta kerrottiin uutisissa. Kenties se koski urheilutapahtumaa, vaaleja, komiteaa tai sinun bisnestäsi. Kertoiko toimittaja "todellisen" uutisen, tarinan tarinan takana? Luultavasti ei. Ja useista syistä johtuen, toimittajalla oli ongelmia ajan ja palstatilan kanssa ja on suuri mahdollisuus että henkilöt jotka olivat laatimassa juttua tarkoituksellisesti eivät paljastaneet kaikkia tosiasioita. Mahdollisesti toimittajan omat edut määräsivät mitä uutiseen sai laittaa ja mitkä kohdat hylättiin. Meidän pointtimme on että useimmat ihmiset tietävät henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella mediassa kerrottu uutinen ei ole usein koko tarina. Mutta monet meistä olettavat että meidän oma tapauksemme on ainutlaatuinen kun todellisuudessa se on tyypillinen. Se mikä pitää paikkansa kun raportoidaan paikallisista tapahtumista on yhtä lailla totta raportoidessa kansallisista ja kansainvälisistä tapahtumista.
Psykologiset ongelmat ovat myös mukana kun houkutellaan ihmisiä katsomaan todisteita liittyen Sisäpiiriläisiin. Ihmiset tuntevat usein olnsa mukavaksi pysyessään vanhoissa uskomuksissaan ja käsityksissään. Kun Kolumbus kertoi maailman ihmisille että maailma oli pyöreä eikä pannukakku, he olivat suuresti järkyttyneitä. Heitä pyydettiin hylkäämään heidän koko elämänsä vallalla ollut ajattelutapa ja omaksua uusi näkemys. Sen ajan "intellektuaalit" nauroivat Kolumbukselle ja ihmiset pelkäsivät että he menettäisivät sosiaalisen asemansa jos he kuuntelisivat häntä. Monet muutkaan eivät halunneet uskoa että maailma oli pyöreä. Se monimutkaisti liian monia asioita. Ja tyypillisellä litteään maahan uskovalla oli sellaiset omat edut johon liittyi hänen oma egonsa, että he painostivat Columbusta jotta hän ei haastaisi heidän näkemystään maailmankaikkeudesta. "Älä hämmennä meitä faktoilla; meidän mielemme on jo paketoitu," he sanoivat.
Suomentajan kommentti: Kolumbuksella ei ole mitään tekemistä maapallon muodon kanssa. Jo ennen hänen matkaansa tiedettiin maan olevan pyöreä. Sitäpaitsi Kolumbus ei purjehtinut maapallon ympäri; hän purjehti Amerikkaan ja takaisin, useita kertoja. Hän löysi uuden mantereen valtameren takaa eikä kukaan kiistänyt sen olemassaoloa. Kirjoittaja sekoittaa 'litteän' maan ja geosentisen/heliosentrisen aurinkokunnan keskenään.
Samoja tekijöitä voidaan soveltaa tänään. Koska Vallitseva järjestelmä (Establishment) hallitsee mediaa, jokainen joka paljastaa Sisäpiiriläiset tulee olemaan jatkuvan hyökkäyksen alla sanomalehdissä, aikakauslehdissä, televisiossa ja radiossa. Tällä tavalla henkilöä pelotellaan "sosiaalisen arvoaseman" menetyksellä jos hän kehtaa ottaa puheeksi ajatuksen että on olemassa organisaatio jokaisen ongelman takana joka tällä hetkellä piinaa Amerikkaa. Valitettavasti, monille ihmisille sosiaalinen asema päihittää intellektuaalisen rehellisyyden. Vaikka he eivät koskaan myöntäisi sitä, sosiaalinen asema on tärkeämpi monille ihmisille kuin vapauden säilyminen Amerikassa.
Jos sinä kysyt näiltä ihmisiltä kumpi on tärkeämpää -- sosiaalinen arvostus vai heidän omien lastensa pelastaminen orjuudelta -- he kertovat että jälkimmäinen on tärkeämpi, tietenkin. Mutta heidän toimensa (tai niiden puuttuminen) puhuvat paljon äänekkäämmin kuin heidän sanansa. Ihmisillä on synnynnäinen taipumus järkeistämiseen kun halutaan kiistää asia joka uhkaa Amerikan Eloonjäämistä. Syvällä sisimmässään nämä ihmiset ovat peloissaan että heille voidaan nauraa jos he ottavat kannan, tai heiltä saatetaan kieltää kutsu johonkin sosiaalisten pyrkyrien cocktail-juhlaan. Se sijaan että he suuttuisivat Sisäpiiriläisille, nämä ihmiset todellisuudessa suuttuvat heille jotka yrittävät pelastaa maan paljastamalla salaliittolaiset.
Eräs asia joka tekee niin vaikeaksi sosiaalisesti valveutuneille ihmisille arvioida salaliitto-todisteita objektiivisesti on se että nämä salaliittolaiset tulevat sosiaalisen arvoasteikon korkeimmalta tasolta. He ovat äärimmäisen varakkaita, korkeasti koulutettuja, sekä äärimmäisen sivistyneitä. Monilla heistä on alämänmittainen maine hyväntekijöinä. Kukaan ei nauti siitä etä hänet asetetaan sellaiseen asemaan jossa hän syyttää kuuluisia ihmisiä salaliitosta jonka tavoitteena on orjuuttaa muut amerikkalaiset, mutta faktat ovat kiistämättömiä. Monet liike-elämässä ja yliopistoissa toimivat ovat erityisen alttiita "älä vaaranna sosiaalista arvostustasi" -uhkaukselle joita esittävät ne jotka eivät halua salaliiton paljastuvan. Nämä Sisäpiiriläiset tietävät että jos liikemiehet ja yliopistojen väki ei ota kantaa pelastaakseen yksityisen tritteliäisyyden järjestelmän, sosialismi jonka avulla he aikovat hallita maailmaa tulee olemaan väistämätön. He uskovat että useimmat bisnes- ja yliopisto-ihmiset ovat niin pinnallisia ja rappeutuneita, heille oma asema on liian tärkeä, he ovat liian sidottuja työpaikkoihinsa ja liike-elämään murehtiakseen sitä mitä politiikassa on meneillään. Näille ihmisille kerrotaan että olisi vahingoksi bisnekselle tai he vaarantaisivat valtion urakat jos he ottaisivat kantaa. Heidät on lahjottu hiljaiseksi heidän omilla verorahoillaan.
Me toivomme että nämä salaliittolaiset ovat aliarvioineet jäljelle jääneiden amerikkalaisten rohkeuden ja parioottisuuden. Me tunnemme että on riittävä määrä teitä joita televisio ei ole aivopessyt, jotka asettavat Jumalan, perheen ja maan sosiaalisen statuksen yläpuolelle, jotka liittyvät yhteen paljastaakseen ja tuhotakseen Sisäpiiriläisten salaliiton. Filosofi Diogenes kulki pitkin muinaista Kreikkaa etsiessään rehellistä miestä. Me kuljemme ympäri Amerikkaa etsiessämme satoja tuhansia intellektuaalisesti rehellisiä miehiä ja naisia jotka ovat halukkaita tutkimaan faktoja sekä tekemään loogisen johtopäätöksen riippumatta siitä kuinka epämiellyttäviä nämä johtopäätökset voisivatkaan olla.