Antikristus

LUKU 14: SIONISTIT VALLOITTAVAT MAAILMAN ELLEIVÄT MUUT IHMISET HUOMAA AJOISSA OLLA VARUILLAAN

Nämä kaikki edellä mainitut asiat ovat tulleet päivänvaloon alkujaan Sionistien salaisen päämajan kätköistä. Paljastumisen aikoihin oli ko. kanslia ranskalaisella alueella silloin, kun Ranska vaati Turkilta eräitä helpotuksia kaikkien uskontikuntien kouluille ja uskonnollisille seuroille. Nämä olivat vähä-Aasiassa olevia, joita ranskalaiset tukivat.

Siion on aina vallannut itselleen rahaa ja valtaa "ihmiskasvoisten työjuhtien" avulla, joiksi Talmud kutsuu kaikkia ei-juutalaisia ihmisiä. Salaisten ja vanhojen asiakirjojen avulla on saatu selville, että jo Kuningas Salomonin aikana, suunnittelivat juutalaiset rabbiinit taktiikkaa, jonka avulla he voisivat päästä maailman valtiaiksi. Aikojen kuluessa on näitä Talmudiin liitettyjä perusajatuksia sitten täydennetty, varsinkin keskiajan jälkeen kiihtyvällä nopeudella tunnetuin tuloksin.

Kuningas Salomonhan oli Saatanan kanssa hyvä ystävä ja teki tämän kanssa lukuisia matkoja mm. Joonin laaksoon. Sieltä he yhdessä hakivat sellaista kiveä, jonka avulla Salomo pystyi leikkaamaan maanpäällistä kiveä äänettömästi. Tämä oli ehtona, että hän sai luvan rakentaa temppelin Jahvelle. Ehkä tästä johtuu, että nykyisestä Raamatustamme on jätetty pois eräs osa, jonka nimi on "Kuningas Salomonin viisaus". Käärme eli Saatana on siis perusajatuksena näillä sionisteilla, kun he pyrkivät valloittamaan maailman, kuten aiemmin olen selittänyt puhuessani Käärmeen vaelluksesta seitsemään pääkohteeseen. Käärmeen pää kuvaa Siionin salaista viisautta, eli sen omallekin kansallensa täysin näkymätöntä hallitusta. Käärmeen ruumis kuvaa taas Juudan kansaa, joka on vannoutunut Käärmeen seuraaja.

Käärmeen madellessa eri maissa se sai aikaan epäsopua, kieroutta ja henkistä heikkoutta siinä kansassa jonka luokse Käärme oli tullut. Samalla se tuhosi myös kaikki vastustajansa salaliittolaisten ja muiden maksettujen kätyriensä avulla.

Käärmeellä on tarkka suunnitelma, ja sen on noudatettava sitä kellon tarkkuudella, kunnes se vihdoin on valloittanut koko maailman. Tämän jälkeen sen "vertauskuvallinen pää" palaa takaisin Palestiinaan, ja näinhän on jo tapahtunutkin. Käärmeen tehtävänä on rappeuttaa koko muu maailma; talouden, kommunismin ja väärennetyn uskonnon avulla. Eräs Käärmeen huomattavista keinoista on pyrkiä rappeuttamaan läntisten ihmisten moraalia. Ehkä tästä johtuukin, että ollessamme ystäväni kanssa eurooppalaisilla bordellimatkoilla, olivat lähes kaikki huorat juutalaisia naisia. Tiesimme tämän siitä, kun heidän rintaansa oli tatuoitu Daavidin tähden pyhä symboli. Siionin naiset ovat syötteinä maailman avioliitto markkinoilla esiintyen ranskalaisina, saksalaisina ja italialaisina, ja vietellen näin itselleen muista roduista peräisin olevia aviomiehiä. Syynä on se, että juutalainen nainen aina määrää millaiseksi lapsi kasvatetaan, ja toinen sääntö on se, että jopa neljännessä ja viidennessä polvessa syntyvä lapsi voidaan julistaa juutalaiseksi, jos suvussa on ollut yksikin juutalainen esi-isä tai esiäiti. Näin Siion saa lisää valtaa ja voimaa, sekä ennen kaikkea rahaa, joka aina loppujen lopuksi kulkeutuu juutalaisen pankkiirin välityksellä Israeliin ja sen loputtoman sodankäynnin rahoittamiseen. Mahtavatko sionistit ollenkaan muistaa, kuka Raamatun mukaan on rikkipolkeva Käärmen pään, vaikka Käärme pureekin tallaajaa kantapäähän.

On todella ihmeellistä, kuinka leväperäisesti eri maiden ei-juutalaiset poliitikot suntautuvat juutalaisiin ja heidän suunnitelmiinsa. He nauravat vain ja pitävät koko asiaa lapsellisena höpötyksenä. Vielä koittaa aika, kun nuo naurajat nauravat viimeisen naurunsa, hyvinkin pian, elleivät ihmiset herää Ruususen unestaan. Toivottavasti näille ihmisille ei käy kuten autokuningas Fordille, joka kirjoitti ensin maailman taloutta uhkaavasta juutalaisvaarasta, mutta peruutti sitten joitakin vuosia myöhemmin kirjan, jouduttuaan sitä ennen naimisiin kauniin juutalaistytön kanssa. Miksi näin saattoi käydä? Oliko mukana noituus? Hallitukset ja virkamiehet eivät alkuunkaan ole tietoisia siitä, mihin juutalaiset heitä käyttävät heidän tietämättään. Tästä johtuen ovat sionismin kannattajat ja käännynnäiset perustaneet ns. uskonnollisen "seurapiirin", jonka avulla sitten pyritään pitämään Mooseksen ja Talmudin oppi puhtaana ja vihreänä. Tämän joukkion ympärillä on sitten suuri joukko silmiä ja korvia ja nuolijoita, jotka vakoilevat ja tiedottavat kaikista asioista työnantajilleen ja nämä sitten Jerusalemiin ja New Yorkiin. Pääkallonpaikalla sitten liitot päättävät rankaisusta ja kostoiskuista ns. aatteen vihollisia vastaan.

Jotta Käärmeen luikertelu voisi tapahtua esteettömästi, on otettu käytäntöön seuraavat keinot työvoiman kasvattamiseksi tähän vaikeaan tehtävään, jotta työstä tulisi moitteetonta:

• Ennen kaikkea toteutettiin juutalaisen heimon eristäytyminen, jottei kukaan voisi tunkeutua sen piiriin ja saada tietoonsa sen toiminnan salaisuuksia. Juutalaisille on profeetallisesti julistettu, että Jumala itse on valinnut heidät ihmisten joukosta hallitsemaan maata Siionin jakamattomalla kuningaskunnalla. Heille oli opetettu, että vain juutalaiset ovat Jumalan poikia ja ansaitsevat ihmisen arvonimen, jota vastoin Jumala on luonut muut ihmiset vain juutalaisten työjuhdiksi ja orjiksi (ihmisen kasvot heille on annettu vain siksi, että juutalaisten ei olisi vastenmielistä käyttää heidän palvelujaan); juutalaisten tehtävä taas on maailman vallan anastaminen kaikkialla maailmassa Siionille (kts. Gauh. 91, 21, 1051).
  
  
• Juutalaisille on opetettu, että he ovat korkeampia olentoja ja että he siksi eivät voi sekaantua muiden kansojen eläimellisiin heimoihin.
  
  
• Nämä periaatteet, joita on saarnattu heidän salaisissa ja julkisissa kouluissaan ja heidän perheissään, ovat opettaneet heitä pitämään itseään muita ihmisiä parempina, jumaloimaan itseään Jumalan poikien oikeudella. (kts. Jihal. 67; Sauh. 58, 2).
  
  
• Kagaalijärjestelmä on tehnyt Siionin kansan eristäytymiselle suuren palveluksen velvoittamalla jokaisen juutalaisen avustamaan kansalaisiaan, huolimatta siitä avustuksesta mitä he kaikki saavat Siionin paikalliselta itsehallinnolta, jolla on eri nimiä -- kagaali, konsistoriumi, juutalaisasiain komitea, veronkanto-kanslia (osan rahoistaan juutalaiset tallettavat Israeliin), yms. ja joka peittää sionistisen hallinnon muiden hallitusten katseilta ja aina visusti suojelee sionistista hallintoa muka uskonnollisena laitoksena. Mainittu vuosisatoja vanha inspiraatio on vaikuttanut juutalaisen taloudellisenkin elämän periaatteisiin.
  
  
• Jos luemme Cophaim 14, 1; Eben-Saesar 44, 8; Ebamot 98, 25; Ketubat 3, 34; Sannbrin 74; 30; Kabuschin 68 -- jotka ovat kirjoitetut Siionin ylistykseksi, näemme, että juutalaiset ovat kohdelleet ja kohtelevat meitä tosiaankin elukoina. Kansain omaisuuden, vieläpä heidän henkensäkin he pitävät omana omaisuutenaan ja käyttävät niitä mielensä mukaan, tietysti milloin se voi tapahtua rankaisematta. Heidän hallintonsa hyväksyy se antamalla anteeksi kaikki juutalaisten ei-juutalaisia vastaan tekemät rikokset. Tämä synninpäästä tapahtuu Jom Kipura -päivänä, juutalaisten uutena vuotena, jolloin samalla annetaan lupa tehdä samanlaisia seuraavana vuonna.
  
  
• Paitsi tätä kaikkea on Siionin hallitus, haluten nostattaa omassa kansassaan leppymättömyyttä ja vihaa muuta ihmiskuntaa kohtaan, aika ajoin päästänyt muutamia Talmudin sääntöjä gojim´ien tietoon, synnyttäen siten antisemitismiä. Tämä antisemitismi on palvellut Siionia, paitsi niinkin, että se on herättänyt, paitsi vihaa juutalaisten sydämissä, näille tarpeellisten yksityisten henkilöiden sydämissä saaliä ns. "väärin" vainottua kansaa kohtaan.

  Vainoamalla ja pelottelemalla juutalaista rahvasta (Siionin mahtajien ei ole vielä milloinkaan tarvinnut kärsiä siitä, ei heidän lakiensa eikä heidän hallinnollisen kokonaisuutensa), on antisemitismi pitänyt tätä rahvasta ehdottomasti kuuliaisena johtajilleen, koska nämä aina ovat osanneet oikealla ajalla suojella menestyksellä kansaansa, mitä ei suinkaan sovi ihmetellä, kun ajattelee, että johtajat ovat itse usuttaneet ajokoiransa, gojim´it, jotka ovat erinomaisella tavalla ajaneet kokoon heidän laumansa ja tehneet niistä tottelevaisia, sokeita paimenten käskyjen täyttäjiä, käskyjen, joiden tarkoituksena on luoda Siionin maailmanliitto, joka jo nyt on ruvennut antamaan esiripun repeillä. Se on omasta mielestään jo saavuttanut ylihallitusten aseman, ohjaten kenenkään ei-juutalaisen huomaamatta tahtonsa mukaan kaikkia maailman kansoja.
  
  

• Epäilemättä on tehokkain valloituskeino Siionin käsissä aina ollut kulta, ja sen vuoksi ei ole ainoastaan ollut pakko hankkia sitä, vaan myös kohottaa sen arvoa. Kultakanta on aiheuttanut kullan kallistumisen ja sen valumisen Siionin rahastoihin, sekä ulkoisia että sisäisiä levottomuuksia, kuten käy selville Libre Parole -lehteen painetusta Rothschildien historiasta. Näiden levottomuuksien avulla on luotu pääoman yksinvalta ja "tieteeksi" kehitettyjen taloudellisten ja yhteiskunnallisten oppien lipun alla.

  Se seikka, että kaikki mahdolliset "opit" on kastettu tieteiksi (tarkoittaa : Erään tällaien tieteenhaaran mukaan ovat esim. kaikki suomenkielen ns. sivistyssanat "lainattuja". Siis oppimaton nousukaskansa, jonka aina, kaikkina aikoina tulee istua kiltisti oppilaan penkillä, huolimatta kaikista riemuvootoistaan sekä sotatantereilla että henkisen viljelyksen vainioilla), on tehnyt ja tekee edelleen Siionille suuria palveluksia.
  
  

• Äänioikeusjärjestelmät ovat tehneet Siionin hallitukselle mahdolliseksi, mitä ikinä se haluaa, niiden vaikutusta kun ohjaa lahjominen, tarpeellisten henkilöitten vakaumuksen puolelleen, ja rahvaan enemmistö, varsinkin milloin tälle enemmistölle on onnistuttu antamaan yhteiskunnallista tai valtiollista merkitystä. Puutteessa olevat sivistyneet, lyhytnäköiset vapaamieliset ja muut senkaltaiset henkilöt ovat myös palvelleet hyvin Siionia. Siionille on mukavin ja toivotuin hallitusmuoto -- tasavaltainen hallitus, joka antaa täyden toimintavapauden Siionin armeijalle, so. anarkisteille. Tästä johtuu sen innokas toiminta vapaamielisyyden hyväksi. Siionille sokeasti uskollisen sanomalehdistön avulla, joka tietoisesti sivuuttaa jo kyllin selvästi todistetun tosiasian, ettei tasavallassa ole mitään persoonallista vapautta (viittaan kirjaan Työväenlluokan tulevaisuus), koska siinä on vallalla vain enemmistön vapaus sortaa vähemmistöä, vaikka jälkimmäinen olisikin oikeassa. Enemmistö seuraa aina Siionin pääoman asiamiehiä, joita toitotetaan sanomalehti-artikkeleissa, joihin nähden Siion ei, Montesioren opin mukaan, saa kitsastella, toimiessaan asiamiestensä hyväksi.

  Sanomalehdistö vaikenee myös tietoisesti määrätyltä taholta tulleiden ohjeiden mukaisesti, siitä, että ainoa puolueeton taho maassa on itsevaltainen hallitsija, sillä hänelle on jokainen alamainen yhtä suuressa määrässä hänen valtakuntansa poika; vain itsevaltias suo persoonallista vapautta, turvaten sen järjettömän kansanjoukon sortoa vastaan.

  Vain itsevaltiaalle on epäedullista tunnustaa kansanjoukkojen väkivallalle oikeus tuhota enemmistöllään sellaiset etevät kyvyt, joita voi nousta hänen valtakuntansa kaikista kansankerroksista.

  Sen, joka haluaa saada tai säilyttää persoonallista vapautta, ei pidä vaatia vapautta kansanjoukolle, joka työntää joukostaan parhaan siksi, että se, kuten lammaslauma, ei tasavallassa juokse todellisten paimentensa perässä, vaan Siionin asiamiesten.
  
  

• Nykyään alistuvat kaikki maapallon maat Siionin hallituksen toimenpiteisiin, joka määrää äänen niiden konserteissa, sillä kun on käsissään kaikki valtiopaperit veloista, jotka ovat mahdottomat maksaa ja yhä kasvavat. Siion arvioi kaikki arvot ja kaiken omaisuuden, mm. maaomaisuuden, arvostelee ja toitottaa kaikki etevämmät henkilöt, saattaa kaikki sille epämieluisat ja ja vähemmän toivotut henkilöt esimiestensä tai yleisen mielipiteen holhoukseen, käyttäen tällöin hyväkseen joko salaisia ilmiantoja ja petoksia tai sanomalehdistöä, tai oikeammin sanoen tämän yleismaailmallista toimistoa, johon vain harvat sanomalehdet ovat jääneet liittymättä.
  
  
• Nyt on Siion reklaamillaan keksinyt ns. "ajan aatteita", "tieteellisiä teorioita"; siitä riippuu ihmisen myötä- ja vastoinkäyminen, heidän tuotantokykynsä ja keksintönsä, sillä pörssi, kauppa ja diplomatia, kaikki on sen käsissä. Kaikki nämä se ohjaa opettamaan ihmisiä materialistisessa hengessä, joka kuolettaa sielun, periaatteen, luomisvoiman ja muuttaa kaikki nämä kasvattinsa koneellisiksi nukeiksi, jotka etsivät vain aineellisia etuja ja joutuvat Siionin voitonhimon sokeiksi ja arvostelukyvyttömiksi, orjallisiksi palvelushengiksi.

  Pian on lopussa kansanvapaus ja siis myös persoonallinen vapaus, jota ei voi olla siellä, missä rahan valta antaa kansanjoukolle ja sen väkivallalle vallan oikeudettoman, vaikkakin arvokkaamman ja järjellisen vähemmistön yli.

  Rothschildien historia todistaa, että Ranska saa kiittää Siionia tasavaltalaisesta hallitusmuodostaan, eikä siellä vielä yksikään sen valituista edustajista ole täyttänyt lupaustaan, jolleivät hänen valitsijansa vaatimukset ole olleet sopusoinnussa Siionin hallituksen ohjelman kanssa.

Lieneekö tarpeellista lisätä, että kun nämä asiakirjat julkaistiin vuonna 1905, koko Siionille uskollinen sanomalehdistö otti ne vastaan äänettömällä vihalla ja ne, jotka keisari oli kutsunut johtamaan Venäjän valtakunnan hallitusta, täydellisellä, -- tuskin kevytmieliselläkään -- välinpitämättömyydellä.

Mutta siemen, joka oli heitetty maahan ja saanut ravintonsa Siionin vuodattamasta verestä, ei ole kuollut, vaan noussut oraalle sekä lisännyt ihmisten tietoa ja pakottanut "monen pesemään itsensä puhtaaksi ja sivuamaan itsensä valkoiseksi".

Millainen on tämä oras?

Todistukset sen kasvusta ovat lukemattomat, mutta meidän tarkoitukseemme riittää esittää kaksi todistusta kahdesta maailmasta: Moskovasta ja New Yorkista, vanhan ja uuden maailman sydämestä, näyttääksemme, että tiedon siemen ei ole vielä kuihtunut ihmisten sydämissä.

Eräässä Moskovskija Vjedomostin marraskuun numerossa vuodelta 1910, on eräs V. Thurin artikkeli "Juutalaisten salaiset ohjelmat". Tästä artikkelista luemme:

Viimeisen 50 vuoden aikana ovat maailmaa järkyttäneet lukuisat vallankumoukselliset mullistukset, ja jokainen näistä on vienyt juutalaiskysymystä jättiaskeleen eteenpäin. Venäjällä ei vallankumous, huolimatta Bertzensteinin nerokkaasta valmistelusta, onnistunut täydellisesti, mutta juutalaiset ovat kuitenkin saaneet paljon aikaan, kiitos vuosien 1905 - 1906 tapausten. Ei milloinkaan ole juutalaisissa huomattu niin suurta toiveikkuutta kuin heidän viimeaikaisissa kokouksissaan. Valtakunnanduumaan on jo jätetty lukuisten duuman jäsenten allekirjoittama lakiehdotus juutalaisten tasa-arvoisuudesta. Itse asiassa ovat juutalaiset saavuttaneet vielä enemmän. Niiden aikana annettiin hallinnollisessa järjestyksessä satoja kiertokirjeen luontoisia määräyksiä, jotka vaikuttavat sen, että lakeja juutalaisten asumisoikeudesta, joita aiemminkin valvottiin huonosti, nykyään on aivan helppo kiertää.

Noin viisi vuotta sitten mainittiin venäläisissä lehdissä juutalaisten salaisista ohjelmista, jotka esiintyivät "Bragin esitelmän" nimellä, vuodelta 1860, ja "Siionin pöytäkirjoista". Eräät tutkijat väittävät, että vapaamuurariudessa on tapahtunut vakava käänne.

Tämä, kuten on otaksuttu, filosofien ja filantrooppien rauhallinen liitto on joutunut juutalaisen vaikutuksen alaiseksi ja muuttunut vaaralliseksi järjestöksi, joka pyrkii tuhoamaan kristillisen valtiovallan perustaakseen sen raunioille juutalaisen maailmanvallan.

Jos "Bragin esitelmät" esittävät vain teoreettisia teitä ja keinoja juutalaisten maailmanvallan saavuttamiseksi, niin todistavat "Siionin pöytäkirjat" nämä teoreettiset johtopäätökset oikeiksi esittämällä esimerkkejä ja lausuntoja, jotka perustuvat monivuotiseen kokemukseen. Mutta useimmat venäläiset miehet ovat epäilevällä hymyllä suhtautuneet juutalaisten suunnitelmien paljastukseen, ja pitäneet sitä vain hälinää herättävänä pikkuasiana.

Kevytmielinen epäilys ei ole yleensä oikeutettua; meillä se on aina synnyttänyt leväperäisyyden ilmapiirin, joka vain on lisännyt viekkaitten ja petollisten sisäisten ja ulkoisten vihollistemme ruokahalua.

On kauhistuttavaa, ettei ole lainkaan oltu tietävinäänkään asiakirjoista, jotka peilin tavoin ovat heijastaneet viimeisten vallankumousten kaikki salaiset vehkeilyt.

"Ollen suhteellisen harvalukuisia," sanoo erään kirjan kirjoittaja Djemtshenko, "eivät juutalaiset kykene avoimessa taistelussa voittamaan kantaväestöä, jonka loisina he elävät, ja siksi he ovat keksineet keinoja saadakseen gojim´it itse tuhoamaan itsensä, taitavasti horjuttamalla järjestystä heidän keskuudessaan ja siten synnyttämällä heidän keskuudessaan sisäistä riitaa."

"Jos kulta on ensimmäinen mahti maailmassa," selitetään Bragin esitelmissä, "niin sanomalehdistö on toinen. Me saavutamme päämaalimme ainoastaan, jos sanomalehdistö joutuu käsiimme. Meidän miestemme on johdettava jokapäiväisiä sanomalehtiä. Me tarvitsemme isoja, valtiollisia sanomalehtiä, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä, arvostelua, katukirjallisuutta ja näyttämöä."

Kullasta ei tarvitse sen enempää puhua. Sanomalehdistökin siirtyy koko maailmassa juutalaisten käsiin. Kerrottiin, että miltei kaikki Wienin etevimmät lehdet ovat suurten pankki-toiminimien hallussa. Monin paikoin maailmassa on, kuten New Yorkissa, syntynyt vaarallisia sanomalehti-trusteja.

On yksi mahti, joka on saavuttamattomattomasti itsensä kieltävä, ja siitä syystä luonnollisesti suojelee kaikkea heikkoa -- monarkki (ja silloinkin vain itsevaltias).

"Me olemme," sanotaan Siionin pöytäkirjoissa, "panneet kansakunnan päämiehen paikalle hänen irvikuvansa -- tasavallan presidentin -- oltava rahan, kommunismin, juutalaisen uskonnon ja internationalismin kannattaja... joka on otettu joukosta, kätyriemme piiristä... Se on ensimmäinen miina, jonka olemme asettaneet gojin-kansojen alle."

Ja itse asiassa onkin "meikäläisten" johtaman sanomalehdistön suhtautuminen monarkkiseen periaatteeseen joko julkisesti vihamielinen tai salaisesti perustuksia kaivava.

Menestys on ollut suurempikin, kuin mitä "Siionin viisaat" ovat toivoneet. "Tiedättehän," väittävät nämä Viisaat, "että olemme vähentäneet hallitsevien gojim´ien arvoa antamalla asiamiestemme usein tehdä hyökkäyksiä heitä vastaan..." Ja edelleen, "Ei ole mikään niin vaarallista kuin persoonallinen aloite; jos se on nerokas, voi se saada yhteen useampia miljoonia ihmisiä joiden keskuuteen me olemme kylväneet eripuraisuutta." Mitä tässä on enemmän; julkeuttako, vai katkeraa totuutta?

Vapaamielisen hypnoosin merkityksestä levottomuuksien aikaansaamisessa puhuvat "Siionin pöytäkirjat" erikoisen selvästi: "Kun olemme saastuttaneet valtiot vapaamielisyydellä, tällä kuolettavalla myrkyllä, on koko niiden valtiollinen muoto muuttunut. Ne ovat sairastuneet kuolettavaan tautiin -- verenmyrkytykseen."

Itsetuhoutumisen tiellä emme voi mennä pidemmälle. Nyt huudahtaa myöskin Colos Moskvy (Nro. 260) katkerasti:

Me survoimme toivottomasti yhdellä paikalla, toivottomasti kietouduimme ristiriitaisuuksien kehään.

"Siionin pöytäkirjat" antavat selvän vastauksen venäläisten tyhmyyden kauhuun: "Yleisen mielipiteen valtoihin saamiseksi se on saatettava epäröimään, viskaamaan eri tahoilta ja puolilta esiin niin monta ristiriitaista mielipidettä, että asiaa aavistamattomat gojim´it eksyvät ja sotkeutuvat niiden sokkeloihin.

Juuri niin menettelee "meikäläinen" sanomalehdistö. Mainittakoon esimerkkinä sanomalehtien viimeaikaiset ylistyslaulut erinäisten "suurten muistojen" johdosta. Sitten huomasi joku tarpeelliseksi "painaa nappia" Muromtsevin ylistykseksi.

Muromtsev oli perustuslaillinen, parlamentaarikko -- aktiivinen poliitikko. Luultavasti häntä juhlittiin siitä hyvästä. Ja tästä saatiin aihetta sanoa, että kadetit tarkastivat voimiansa. Sitten astui yhtäkkiä Muromtsev-hälyn tilalle Tolstoi-melu. Ja tämä sama sanomalehdistö painoi uudelleen nappia -- ja samat ihmiset, Muromtsevin ihailijat, alkoivat kukin osoittaa kunnioitustaan kirjailijalle, joka ei hyväksynyt politiikkaa, ei valtiota eikä valtiomuotoa. Tolstoita kunnioitettiin kuolemanrangaistuksen poistajana, ja samaan aikaan he osoittivat kunnioitusta Balmashoville, Gipjaginin murhaajalle.

On kauhistuttavaa nähdä, kuinka nykyajan ihmisissä, jotka ovat sotkeutuneet ristiriitaisuuksiin, yhä enemmän pääsee valtaan järjettömyys, "muutamien vapaamielisten korulauseiden hedelmä". Tämä on sitä sisäistä hajoamistilaa, jolloin "se, joka on ottanut kurikan käteensä, on korpraali..." Onko tämä sosialisti, joku Siionin Viisaista vai joku muu, vaikkapa juutalaisten toivoma antikristus, se on aivan yhdentekevää.

"Siionin pöytäkirjat" ovat opettavaisia siinä suhteessa, että niissä selitetään se kanava ja se malli, jonka mukaan kristillisen sivistyksen itse-hajoamista todellisuudessa siihen kirjaillaan.

Sellainen on Moskovassa sen siemenen oras, jonka "Siionin viisasten" ilmitullut salaisuus on kylvänyt. Kunhan se vain on noussut oraalle, olkoonpa tämä tapahtunut millä alalla tahansa, on se aikanaan kantava laatunsa mukaisen hedelmän. Tämän sanon niille, joiden silmiin nämä rivit osuvat ja joiden mielestä Moskovskija Vjedomosti on halveksituin vihollisleirin soturi.

Suodessaan tilaa tälle kirjoitukselle, liittää lehden toimittaja, hänen korkea-arvoisuutensa, Brooklynin piispa Rafael siihen alku- ja loppusanat. Alkusanoissa huomauttaa piispa, että hän katsoo seurakunnan paimenena velvollisuudekseen varoittaa kristittyjä ja varsinkin omaa seurakuntaansa juutalaisten ponnistuksista saada kristittyjä luopumaan Kristuksesta. Juutalaiset, jotka pitävät itseään Jumalan valittuna kansana, halveksivat kaikkia ei-juutalaisia, eivätkä ole ikinä noudattaneet eivätkä ikinä tule noudattamaan omia saarnojaan "veljeydestä ja tasa-arvoisuudesta". Tämmöisen opin julistaminen ei ole mitää muuta kuin juutalaisten johtomiesten virittämä petollinen ansa, jonka tarkoitus on houkutella kristittyjä ja panna heidän päänsä sekaisin (näin petetään mm. kommunisteja, jotka eivät ole juutalaisia). Jumalan kieltäminen ja vieläpä kristittyjen ihanteiden pilkkaaminen alkoi Ranskassa "suuren vallankumouksen" aikana ja levisi ihmeteltävän suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti vallankumouksen voittokulun ohessa koko kristittyyn maailmaan. Tartunta tunkeutui silloin myöskin oikeauskoisuuden vahvimpaan varustukseen maailmassa -- Venäjälle. Tämä kristillisyyden vastaisten aatteiden johdonmukainen leviäminen todistaa, että jokin pimeä mahti (musta magia) johtaa niitä voimia, jotka ovat nousseet Kristusta vastaan. Kuka hallitsee ja johtaa tätä mutkallista vehkeilyä? Kuka johtaa tätä salaliittoa, joka pyrkii kukistamaan hallitsevan Kristuksen vallan? Tietysti ne, joille Kristuksen karkottamisesta on hyötyä! Sellaisia Kristuksen vihollisia ovat juutalaiset, jotka alusta alkaen ovat vastustaneet Kristusta ja Hänen jumalallista oppiaan.

Juutalaiset, jotka uskovat tulevaan maailmanvaltaansa, tunnustavat, että tämän esteenä on ihmisten yhtyminen suuresti Kristuksen seuraajien perheeksi. Siksi he pyrkivät levittämään epäuskoa kristittyihin ja hävittämään sitä sidettä, joka vahvistaa kansoja. Kuta enemmän epäuskoa, levottomuuksia, epäjärjestystä; sitä enemmän heikkenevät kristilliset valtiot ja sitä vahvemmaksi käy juutalaisuuden merkitys maailmassa.

Toteuttaakseen herruuttaan ja saattaakseen kristityt siveellisesti rappiolle juutalaiset valtaavat menestyksellisesti kaikki laitokset, joilla on vaikutusta yhteiskuntaelämään. He ovat avllanneet sanomalehdistön, pankit ja koulut. Heidän oppineensa väärentävät tiedettä, ja juutalais-kiihkoilijat kansantajuistuttavat juutalaisten kuvailemia vääriä totuuksia.

Taistelussaan Kristusta ja kristittyjä vastaan eivät juutalaiset häikäile keinoja valitessaan. Lienee tarpeellista tutustua Alliance Israelite Universellen toimintaan (Israelilainen maailmanliitto, "Gaburi Venitsi Inbrumin", eli "Nukkuvat herättävä veljesliitto"). Tämän liiton perusti vuosina 1870-1871 juutalainen Cremier, samana vuonna kuin Preussi voitti Ranskan, jolloin hän jo sen ministerinä oli yksi tämän onnettoman maan kohtaloiden ohjaajia. Liittoa perustettaessa julkaisi Cremier kaikille maailman juutalaisille osoitetun, näin kuuluvan kiertokirjeen:

Liitto, jonka haluamme perustaa, ei ole ranskalainen, englantilainen, sveitsiläinen, tai saksalainen; se on juutalainen, se on maailmanliitto. Juutalainen ei tule kristityn tai muhamettilaisen ystäväksi, ennenkuin juutalainen opinvalo, ainoa järjen uskonto, loistaa kaikkialla muiden kansojen keskuudessa, jotka ovat nyt vihamielisiä tavoillemme ja harrastuksillemme. Me haluamme ennen kaikkea olla ja pysyä juutalaisina; kansallisuutemme perustuu isäimme uskontoon, emmekä me tunnusta mitään valtaa. Me elämme vieraassa maassa emmekä voi välittää meille ihan vieraiden maiden vaihtelevista toivomuksista, niin kauan kuin meidän omat aineelliset ja siveelliset tehtävämme ovat vaarassa.

Juutalaisen opin on täytettävä koko maailma... Asiamme on suuri ja pyhä ja sen menestys on varma. Katolilaisuus, perivihollisemme, on kaatunut, päähän iskettynä. Verkko jonka Israel on heittänyt yli koko maapallon, on leviävä päivä päivältä, ja meidän pyhien kirjojemme suurenmoiset ennustukset täyttyvät lopuksi. Lähenee aika, jolloin Jerusalem on oleva kaikkien kansojen rukouspaikka, ja juutalaisen ainoan Jumalan lippu on liehuva etäisimmillä rannoilla.

Meidän on käytettävä hyväksemme olosuhteita. Valtamme on suunnaton, Oppikaamme käyttämään sitä oman asiamme hyväksi. Mitä meidän pitäisi pelätä? Ei ole kaukana se päivä, jolloin kaikki maailman rikkaudet ovat Israelin lasten omaisuutta.

Riemuitsevan Kagaalin (nimitystä "kagaali" käyttivät ryssät aikanansa Suomen itsenäisyysjärjestöjen haukkumanimenä) nimityksessä lienee sen verran perää, että muutamat ruotsalaisuuden johtomiehet tapansa mukaan liehusivat silloin liian likellä Euroopan juutalaisjohtajien takinliepeitä. Ja sen Synebrionin voitonhuuto, joka salaman nopeudella levisi yli koko maailman, kannusti koko hajallaan asuvan heimon sellaiseen sotaintoon, että Siperiassakin, jota kagaali ei vielä silloin näköjään ollut valloittanut, julkaistiin Juudan kansan nimessä seuraavanlainen julistus:

Kristillinen orjuuttaja, jonka alle eurooppalaiset maat jo aikoja sitten joutuivat, käy kohti loppuansa. Tämä orjuus on tuhottava, ja Euroopan kansojen on saatava vapaus, jonka vain juutalaiset voivat antaa heille, juutalaiset, jotka aikoinaan tuomitsivat häpeälliseen kuolemaan tämän orjuuden luojan, so. Kristuksen.

Älkää liittykö Venäjän kansan liittoon ja muihin sellaisiin järjestöihin, koska ne eivät merkitse mitään, ja kaikki valta on meillä juutalaisilla. Teollisuus ja kauppa ovat meidän käsissämme, pankit ja pörssit ovat meidän, Euroopan tasapainon vaakakupit ovat meidän käsissämme, yleinen mielipide ja sanomalehdistö ovat meidän puolellamme, rautatiet ovat meidän. Me olemme tunkeutuneet ja tunkeudumme hallituslaitoksiin, me olemme kohdistaneet vaikutuksemme, joka sekin on oleva meidän. Lopuksi, koko maailman kulta on meidän käsissämme. Tulkaa meidän luoksemme, sillä me ja vain me olemme mahti. Me juutalaiset annamme teille vapauden ja päästämme teidät orjuudesta, johon Kristinusko on teidät syössyt.

Eikö tämä ole taisteluhaaste, joka on osoitettu koko kristikunnalle, haaste täynnä verenhimoista vihaa ja mitä suurinta, suorastaan pirullista halveksuntaa?

Ja miksi ei Israel voisi heittää tällaista hastetta maailmalle päin kasvoja, kun vuonna 1844 yksi Euroopan valtiollisessa elämässä tunnetuimpia tämän vainotun heimon poikia, Disraeli-Beaconsfield, sittemmin Englannin pääministeri kuuluisan Berliinin kongressin aikana, kirjoitti kirjassaan Coningsby seuraavat rivit:

Ja taistelun tulos on se, että meidän juutalaisten päitten päälle on pudonnut viidentoista vuosisadan ennen kuulumattoman alennuksen, milteipä orjuuden yliluonnollinen paino. Mutta se ei ole murskannut meitä tunnottomalla painollaan -- ah, kaukana siitä! Me olemme vain nauraneet inhimilliselle kekseliäisyydelle, joka on turhaan koettanut tuhota meitä...

Juutalaisia, juutalaisia, kaikkialla juutalaisia! Onko Euroopassa milloinkaan ollut mitään enemmän tai vähemmän huomattavaa liikettä, johon me emme olisi tehokkaasti ottaneet osaa? Ottakaamme esimerkiksi Venäjän politiikka (tsaarin aikainen), jota hoidetaan niin salaperäisesti, että koko Länsi-Eurooppa kalpenee kauhusta. Kuka määrää suunnan, kuka johtaa sitä? Juutalaiset! Nykyään valmistellaan Saksassa mahtavaa kumousta, luonnoltaan uskonpuhdistukseen verrattavaa. Kenen johdolla? Taas juutalaisten! Ketkä ovat vallanneet ja monopolisoineet melkein kaikki saksalaisten yliopistojen oppituolit? Neander, spiritistisen katolilaisuuden perustaja, ja Regius, Berliinin yliopiston uskonto-opin professori -- eivätkö he molemmat ole juutalaisia? Entäs Benary, saman yliopiston ylpeys, eikö hänkin ole juutalainen? Ja Weil, Heidelbergin yliopiston professori, on hänkin juutalainen... Sanalla sanoen, jos kysytään mitä merkitsevät Saksan yliopistojen juutalaisperäiset professorit, kuluu vastaus: heitä on leegio!

Ja sitten tulin Pietariin, jossa minut otti vastaan Venäjän rahaministeri, Kreivi Kankrin. Hän oli Liettuan juutalaisen poika... Espanjassa pääsin ministeri Mednizabalin puheille. Hän oli niinkuin minäkin, Aragonian juutalaisen poika. Pariisissa halusin kuulla pääministerin mielipidettä, ja eteeni astui sankari, Ranskan marsalkka, joka oli vähällä nousta Portugalin valtaistuimelle -- sanalla sanoen Soult, Ranskan juutalaisen poika. Te ihmettelette: kuinka Soult? Juutalainen? Epäilemättä juutalainen, kuten monet muut Napoleonin marsalkat, heidän etunenässään Masséna -- Masséna, jota me nimitämme Manasiaksi...

Pariisista matkustin Berliiniin, jossa minun oli käytävä Erään Preussin ministerin puheilla. Ja tämäkin ministeri oli juutalainen... Kuten näette, eivät maailmaa hallitse näkyvät henkilöt, vaan ne, jotka pysyttelevät kulissien takana...

Pelottavan tärkeä asia on tapahtunut Pietarin aatelisklubissa, asia, jota ei voi liioitella. Siellä on kaikensäätyisiä juutalaisia (juutalaiskonsertti) juhlinut juutalaisuuden ensimmäistä voittoa kristillisyydestä, taputtamalla raivokkaasti käsiään laululle, jonka loppurenkutuksena olivat Vapahtajamme viimeiset sanat ristin puulla... Tässä halpamaisessa renkutuksessa, jota juutalaiset laulavat voittolaulunaan, toistetaan ne ilkeät sanat, jotka evankelistat ovat liikutettuina kirjoittaneet muistiin: "Astu alas ristinpuulta, sinä Ristiinnaulittu, jos olet Jumalan Poika!" Nämä sanat huusi eräs juutalainen lukkari aatelisklubin parvekkeelta Pietarissa, ja siitä on sukeutunut nykyaikaisen laulun loppurenkutus, joka tekee verisen loukkauksen sitä suuremmaksi... Ja venäläiset, oikeauskoiset ihmiset kuuntelivat häntä ja tekivät, ymmärtämättä juutalaisen laulun sisällystä, palveluksen pilkkaajille. Jollei juutalainen vapaamuurari-myrkky olisi meitä myrkyttänyt, voisivatko venäläiset silloin kylmäverisesti lukea Rjetshinin ja muiden antikristillisten sanomalehtien innostuneita selostuksia juutalais-konsertista?Nämä lehdet selittivät sen, mitä venäläiset eivät ymmärtäneet... Venäjänkielinen ja venäläisten lukema lehti julkeaa aivan avoimesti selittää, että juutalainen yleisö, "nautti" kupleteista, joiden aiheena oli Kristuksen ristiinnaulitseminen. Kaikki olemme me lukeneet juutalaisen virallisen lehden kuulumattoman tunnustuksen: vanhat ja nuoret, köyhät ja rikkaat, työmiehet, kauppiaat, arvohenkilöt -- kaikki ovat saaneet kuulla syyn juutalaisten riemuun ja -- ovat vaiti...

Kauhua herättää tämä kirjoitus, joka jäätää veren suonissa ja panee meidät kauhistumaan sitä Messiaan kohtaloa, joka nähtävästi odottaa Venäjää.