Antikristus

LUKU 12: JUUTALAISTEN LEVINNÄISYYDESTÄ ENNEN JA NYTA

Kaikki Euroopan maat ovat enemmän tai vähemmän juutalaisten hallinnon tai vaikutuksen alla, samoin Amerikan valtiot; Japani on Euroopan ulkopuolisista suurvalloista juutalaishallinnosta vapaa.

Järjestämiensä maailmansotien ja niitä seuranneine vallankumouksineen, saivat juutalaiset haluamansa Englannin suojeluksen alaisen Palestiinan omaksi valtiokseen. Tämä oli, paitsi juutalaisen kullan, senkin takia varma saalis, että juutalaisia oli kaikkien voittaja-maiden korkeimmissa, määräävissä asemissa. Ensimmäinen etappi maa-alueellisissa pyrkimyksissä oli toteutunut, sitäpaitsi oli saatu ensimmäiset siirtomaat, Venäjä ja Saksa, täysin juutalaiseen hallintaan. Sen jälkeinen aika on sitten käytetty uusien valtauksien valmisteluun, siinä kahta linjaa käyttäen: juutalainen kansainvälinen suurkapitalismi on järjestänyt yleismaallisia talouspulia, ja sen jälkiä on sitten kulkenut kommunistinen maailmanvallankumouksen valmistelujärjestö Komintern työläislevottomuuksia, kapinayrityksiä ja vallankumouksia järjestellen.

Sodat, Euroopan tai maailmansodat ovat juutalaisten sadonkorjuuaikaa. Sodan aikana juutalaiset keinottelevat itsensä sodan taloudellisiksi huoltajiksi, armeijoiden varustajiksi ja korjaavat sitten valtioiden rahat omiin taskuihinsa. He varaavat itselleen määrääviä paikkoja valtioiden virka- ja hallituskoneistoissa tulevan rauhan ja rakennuskauden ajaksi saaden siten tilaisuuden johtaa kansojen rauhanaikainen kauppa- ja ulkopolitiikka heidän pyrkimyksiään palvelemaan.

Moni sanonee: "Se ei ole totta, se on vaan joidenkin intoilijoiden todistamattomia väitteitä."

Tarkastellaanpa eri aikojen ja eri valtioiden tilannetta:

Jo vuonna 1844 englantilais-juutalainen lordi Disraeli-Beaconsfield, sittemmin Englannin pääministeri, kirjoitti kirjassaan Coningsby seuraavaa:

Ja taistelun tulos on se, että meidän juutalaisten päitten päälle on pudonnut viidentoista vuosisadan ennen kuulumattoman alennuksen, milteipä orjuuden yliluonnollinen paino. Mutta se ei ole murskannut meitä tunnottomalla painollaan -- ah, kaukana siitä! Me olemme vain nauraneet inhimilliselle kekseliäisyydelle, joka on turhaan koettanut tuhota meitä...

Juutalaisia, juutalaisia, kaikkialla juutalaisia! Onko Euroopassa milloinkaan ollut mitään enemmän tai vähemmän huomattavaa liikettä, johon me emme olisi tehokkaasti ottaneet osaa? Ottakaamme esimerkiksi Venäjän politiikka (tsaarin aikainen), jota hoidetaan niin salaperäisesti, että koko Länsi-Eurooppa kalpenee kauhusta. Kuka määrää suunnan, kuka johtaa sitä? Juutalaiset! Nykyään valmistellaan Saksassa mahtavaa kumousta, luonnoltaan uskonpuhdistukseen verrattavaa. Kenen johdolla? Taas juutalaisten! Ketkä ovat vallanneet ja monopolisoineet melkein kaikki saksalaisten yliopistojen oppituolit? Neander, spiritistisen katolilaisuuden perustaja, ja Regius, Berliinin yliopiston uskonto-opin professori -- eivätkö he molemmat ole juutalaisia? Entäs Benary, saman yliopiston ylpeys, eikö hänkin ole juutalainen? Ja Weil, Heidelbergin yliopiston professori, on hänkin juutalainen... Sanalla sanoen, jos kysytään mitä merkitsevät Saksan yliopistojen juutalaisperäiset professorit, kuluu vastaus: heitä on leegio!

Ja sitten tulin Pietariin, jossa minut otti vastaan Venäjän rahaministeri, Kreivi Kankrin. Hän oli Liettuan juutalaisen poika... Espanjassa pääsin ministeri Mednizabalin puheille. Hän oli niinkuin minäkin, Aragonian juutalaisen poika. Pariisissa halusin kuulla pääministerin mielipidettä, ja eteeni astui sankari, Ranskan marsalkka, joka oli vähällä nousta Portugalin valtaistuimelle -- sanalla sanoen Soult, Ranskan juutalaisen poika. Te ihmettelette: kuinka Soult? Juutalainen? Epäilemättä juutalainen, kuten monet muut Napoleonin marsalkat, heidän etunenässään Masséna -- Masséna, jota me nimitämme Manasiaksi...

Pariisista matkustin Berliiniin, jossa minun oli käytävä Erään Preussin ministerin puheilla. Ja tämäkin ministeri oli juutalainen... Kuten näette, eivät maailmaa hallitse näkyvät henkilöt, vaan ne, jotka pysyttelevät kulissien takana...

Aloitamme Amerikan Yhdysvalloista.

Siellä on juutalaisten yliherruus teollisuudessa, kaupassa ja rahamaailmassa eittämätön. Samoin politiikassa, ellei Presidentti Roosevelt ole sitä jonkin verran horjuttanut. ainoa Yhdysvaltain ei-juutalaisista suur-rahamiehistä on Henry Ford, joka kirjassaan Kansainvälinen juutalainen antoi maailman kurkistaa Yhdysvaltain ja siis koko Amerikan juutalaisten mahtiin ja vaikutusvaltaan maailmansodan aikana -- ollen hänkin pakotettu alistumaan linnarauhaan juutalaisen rahamaailman kanssa ellei tahtonut saattaa tehtaitaan ja liikkeitään romahdukseen.

Euroopassa:

Venäjän juutalaishallinto vallankumouksen jälkeen on yleisesti tunnettu. Kommunismin perustajat ja levittäjät, sekä bolshevikkisen vallankumouksen toimeenpanijat Lenin, Trotski, Simorjew, ym. olivat juutalaisia. Juutalaiset miehittivät vallankumouksen jälkeen kaikki komissariaatit ja virastot melkein 90-prosenttisesti. Nyt lienee juutalaisten osuus Neuvosto-Venäjän virkamiehistössä ja kansankomissariaatissa jonkin verran laskenut, mutta kaikki valta siellä on yhä heidän käsissään.

Saksassa oli valankumouksen jälkeen juutalaisten voitto melkein yhtä täydellinen, joskaan he siellä eivät saavuttaneet niin ehdotonta yliotetta, että olisivat voineet ryhtyä kommunistiseen, venäläismalliseen hallintoon ja terroriin. Siellä oli ensimmäinen valtakunnan presidentti Ebert juutalainen. Usean osavaltion presidenttinä oli juutalainen. 80 prosenttia hallitusten jäsenistä oli juutalaisia. Valtakunnan rahaministeri Erzberger oli juutalainen. Valtakunnan oikeusministeri Landberg oli juutalainen. Taloustieteilijä Rathenau oli juutalainen. Berliinin poliisipäällikkö Ernst oli juutalainen. Saksan laivaliikenne oli juutalaisten käsissä. Opettajien, lääkärien ja asianajajien sekä tuomarien enemmistö oli juutalaisia. Ainoastaan se, että sotamarsalkka von Hindenburg säilytti rintamien murtuessa vuonna 1918 armeijan rungon ehyenä ja siten pelasti valtakunnan puolustusjoukot entisten saksalaisten upseerien komentoon, esti puna-armeijan muodostamisen Saksaan ja sulki armeijan juutalaisilta, siten pelastaen Saksan syöksymästä sisällissotaan ja anarkiaan.

Englannissa on juutalaisilla paljon vaikutusvaltaa ja he ovat siellä kohonneet imperiumin korkeimpiin asemiin ja virkoihin. Esim. Intian varakuninkaana oli juutalaissyntyinen lordi. Nimet, sellaiset kuin Rosebery, Crewe, Derby, Dalmeny, Sheffield, Samuels-Montagu ja Curzon, jotka kaikki ovat juutalaisia, puhuvat puolestaan ilman enempiä selityksiä.

Ranskassa on myös sanomista juutalaisilla Rothschildin, ym. ansiosta. Yliopistojen useimmat oppituolit ovat heidän hallussaan. Espanjassa toimeenpantu sosialistinen vallankumous saattoi tämän maan juutalaisten valtaan. Italian pelasti Mussolini juutalaisilta. Balkanin ja Itä-Euroopan maissa on juutalaisilla myöskin paljon sanomista, joskin Puolassa marsalkka Pilsudskin diktatuuri lujitti kansallisvaltio-aatetta estäen Puolan lukuisia juutalaisia saamasta liian suurta valtaa käsiinsä. Unkari sai jo elää ja kokea juutalaisvallan kauhut juutalaisen Bela Kun´in kommunisti-vallankaappauksen aikana. Skandinavian maissa, erittäinkin Ruotsissa, on juutalaisia yliopistoissa ja muualla hyvin runsaasti.

Maailman raha-pääomat, maailman kultavarastot ovat -- kuten he itsekin kehuvat -- juutalaisten hallussa. Nimet, sellaiset kuin Rothschild, Gwinner, Bleichroder, Schuster, Schroeder, Goldsmith, Goschen, Speyer, Schiff, Kahn, Loeb, Kuhn, Cassel, Samuel Warburg, Guggenheim, ym. juutalaiset miljardimiehet edustavat sitä kansainvälistä suurkapitalismia, joka hallitsee maailman talouselämää ja järjestää markkinoiden konjuktuuri-vaihtelut, ja joita -- eikä suinkaan kansallisia miljonääri-pikkukapitalisteja -- vastaan olisi työväestön, ym. kansanluokkain kapitalismin vastainen taistelu suunnattava.

Sitäpaitsi hallitsee juutalaisuus vielä suurta osaa Euroopan työväestöstä ja keskiluokkia juutalaisten perustaman ja johtaman sosialidemokratian ja kommunismin -- marxilaisuuden -- kautta. Kommunismin juutalaisista perustajista ja johtajista mainittiin jo edeltä. Sosialidemokratian perustaja Karl Marx oli juutalainen, samoin Lassalle, Liebknecht ja monet muut. Korkeimmat sosialismin johtajat ja teoreetikot kaikkialla ovat juutalaisia. Ja siksi sosialismi ei nosta sormeakaan esim. Neuvosto-Venäjän tuomitsemiseksi, päinvastoin se puoltaa sitä ja siunaa siten kaiken siellä harjoitetun terrorin, murhat, ryöstön ja miljoonien menehtymisen nälkään ja pakkotyö-orjuuteen (viittaan kirjaan Venäjän punainen lihamylly), pitäen sen sijaan hirmuista melua jos juutalaiset Saksassa ovat ehkä jossain tapauksessa sattuneet vääryyttäkin kärsimään Saksan kansan oikeutetun vihan heitä kohdatessa.

Entäs meillä Suomessa? Onko meillä mitään juutalaiskysymystä, ja -vaaraa?

Meillä ei juutalaiskysymys ole samanlainen kuin se on ollut esim. Saksassa ja monissa muissa maissa. Meillä on juutalaisia verrattain vähän eivätkä he ole meillä vallanneet sellaisia virka, ym. asemia kuin monissa muissa maissa, esim. ministereinä meillä ei ole ollut kuin yksi juutalaisrotuinen: Tukholman ministerimme R. Erich. Meidän sosialistijohtajistamme on ollut juutalainen vain entinen kansanedustaja Mikko Erich, Mäntsälän mellakan provosoija. Liike- ja teollisuuselämässämme on juutalaisten osuus jo paljon suurempi. Vaatetustavarain kauppa on heidän hallussaan, samoin huomattava määrä suurliikkeiden, teollisuuslaitosten ja pankkien osakepääomasta. Mutta se ei sinänsä luo meille juutalaiskysymystä omien juutalaistemme taholta, meikäläinen juutalaiskysymys on kansainvälisen juutalaisen suurkapitaalin ja marxilaisen sosialismin aiheuttama, ja sen takia melko vaarallinen.

Meidän maamme sosialidemokratia ei ole ns. englantilaista sosialismia, vaan puhdasta, marxilaista, saksalaista, sosialismia, joka riippuu kiinteän oikeaoppisesti, Marxin opinkappaleissa niitä vähänkään arvostelematta ja kansallisia oloja huomioon ottamatta. Kun marxilaisuus on kirjaimellisesti otettuna kommunismia, kaikki kansallisuusnäkökohdat sivuttavaa kommunismia, pyrkii meidän sosialidemokratiammekin olemaan mahdollisimman vasemmalla, vallankumouksellista. Kun meidän työväenliikkeemme on näihin vuosiin saakka ollut yksinomaan sosialidemokraattista työväenliikettä, ja sillä läheiset yhteydet mm. yhteiseen taisteluun Venäjän tsaarinvaltaa vastaan, oli mahdollista Venäjän juutalaisten vallankumousmiesten johtaa meidän työväenliikkeemme kommunistisen vallankumoussuunnitelman tielle ja saattaa Metallityömiesten ammattijärjestö perustamaan punakaartit, jotka syksyllä 1917 kaappasivat vallan ns. Kansanvaltuuskunnalle, ja johtivat maamme veriseen kansalissotaan Venäjää vastaan käydyn vapaustaistelun yhteydessä. Käskyn punakaartilaisten vallankaappaukseen ja kansalaissodan alkamiseen antoi juutalainen Trotski Moskovasta.

Punakapinan epäonnistuttua muutti sosialistinen puolue menettelytapojaan, mutta ei ohjelmaansa eikä olemustaan, pysyen edelleen luonteeltaan pelkästään kansainvälisenä ja vallankumouksellisena. Sen vasen siipi erosi julkiseksi, Venäjän kommunistien kanssa yhteisössä olevaksi, kommunistiseksi puolueeksi, joka solutti ja valtasi taaskin maamme työväen ammatti- ym. järjestöt tulevan vallankumouksen valmistelijoiksi. Tämän uuden vallankumoustouhun keskeytti ja kommunistijärjestöt murskasi Lapuan viike vuonna 1930. Sosialidemokraattinen puolue otti hajotettujen järjestöjen jäsenet jälleen jäsenikseen, että ne nyt vievät sosialidemokraattisen puolueen entistä vasemmalle, Venäjän ja ulkomaiden juutalais-sosialistien nöyräksi käskyläiseksi ja yleistä maailmanvallankumousta valmistelemaan.

Asianlaitaa ei muuta se, että maamme Sosialidemokraattinen puolue on nykyisin innokas laillisuuspuolue. Sen laillisuuskanta on vain taktillinen asenne vallan anastamiseksi sosialistien käsiin tai ainakin heidän johtoonsa keskustapuolueisiin vaikutus- ja määräysvallan saavuttamiselle. Jos laillisuuskanta olisi heidän kansainvälisille luokkapyrkimyksilleen vahingollinen, karisisi heidän laillisuutensa jälkeä jättämättä kuin vesi hanhen selästä. Selittäväthän sosialistilehdet suoraan, että nykyinen kanta on vain ylimenokanta sosialistiseen työväendiktaturiin pyrittäessä. Tämä diktatuuri johtaisi maamme automaattisesti kommunistisen Neuvosto-Venäjän osavaltioksi ja juutalaiskomissaarien hallintoon. Sosialidemokraattisten suurkapitalistien (meikäläisissä mittakaavoissa) johtamana palvelee meikäläinen sosialismi sis kansainvälisten juutalaisjohtajiensa ja juutalaisen maailmanherruuden pyrkimyksiä eikä suomalaisen työväenluokan parasta (viittaan kirjaan Työväenluokan tulevaisuus), kuten sen työväen puolueena pitäisi yksinomaan tehdä ja olisi velvollinen tekemään. Kansainväliset pyrkimykset ovat sille kaikki kaikessa ja kansalliset pyrkimykset aivan vieraita paitsi vaaliagilatioissa.

Suomalaisen työmiehen on se valjastanut juutalais-vankkurien eteen saattaen sen nälkään ja kurjuuteen juutalaisten ohjelman mukaan.

Toisaalta puristaa maatamme ja kansaamme juutalainen kansainvälinen suurpääoma valtio- ym. lainojen ja kotimaisten pääomapuutteen kautta.

Maamme kaikki valtiolainat ovat juutalaisten käsissä, joko Rothschildin tai Amerikan juutalaispankkiirien tai tukholmalaisen juutalaispankkiiri Wallenbergin. Samoin on kaupunkien, teollisuuslaitostemme, ym. ulkomaisten lainojen kanssa. Täten juutalainen finanssimaailma voi ratkaisevasti puuttua valtion, teollisuuslaitosten ja yksityistenkin asioihin kun ollaan heidän lainoistaan riippuvaisia, uhkaamalla lainojen irtisanomisella heille epämieluisten hallitustoimien tai kauppaoperaatioiden heidän etujaan tai pyrkimyksiään uhatessa. Samoin kiristämällä liikkuvia pääomia korkean korkokannan pysäyttämiseksi kansallista elinkeinoelämäämme ja kansallisia teollisuuslaitoksiamme ja liikelaitoksiamme tukahduttamaan ja ulkolaisiin käsiin taikka kansainvälisestä juutalaispääomasta täydellisesti riippuviksi saattamaan. Tämän tuntee esim. maanviljelijämme, kotimarkkina teollisuutemme, liikemiehemme ja lopulta koko kansa parhaillaan luissaan ja ytimissään.

Riippuvaisuutemme ulkolaisista pääomista, vaikuttaa kaikkialle kansalliseen ja valtiolliseen elämäämme. Juutalais-marxilaiset sosialistiryhmät eivät aja kansallisia ja suomenkielen etuja. Porvaripuolueemme ovat sidotut käsistään juutalaiseen kultaan, niin etteivät ne saa tehdä mitä mahdollisesti haluaisivat; kansainvälistä pääomaa edustavat sanelevat hallitusten ja eduskuntaryhmien toimintatavat ja päätökset. Yksinpä sisäpolitiikkaammekin lyö leimansa kansainvälisyys -- kansainvälinen juutalainen edellä olevissa Pöytäkirjoissa määritellyn menettelytavan mukaan.

Näin on kansainvälinen juutalainen sulkenut meidänkin maamme ja kansamme "kuvaannollisen käärmeensä" ympyrän sisään kuten useimmat muutkin Euroopan maat. Pieni vähemmistö kansojen joukosta on noussut kansojen herruuteen. Tämä on käynyt päinsä siten, että juutalaiset ovat verhonneet toimintansa mitä suurimpaan salaperäisyyteen ja antaneet näkyville toimintamuodoilleen viattomien järjestöjen muodon sekä siten, että kaikki toiminta on käynyt tarkasti harkitun suunnitelman mukaan, jota ei ole ilmaistu kuin juutalaisten korkeimmalle, harvalukuiselle johdolle. On toteutettu Talmudin mukainen juutalaisen kansanheimon eristäytyminen muista kansallisuuksista, ettei kukaan gojim´eista voi tunkeutua heidän piiriinsä ja saada tietoonsa juutalaisten toimintasuunnitelmia ja salaisuuksia. Kaikille juutalaisille on opetettu, että Jumala on heidät valinnut kansojen joukosta maailmaa hallitsemaan tulevan juutalaise Messiaan johdolla. On opetettu, että vain juutalaiset ovat Jumalan lapsia ja ansaitsevat ihmisten nimen, ollen muut kansat luotu vain juutalaisten palvelijoiksi ja orjiksi, joille on annettu ihmisen muoto vain siksi, etä juutalaisille ei olisi vastenmielistä käyttää heidän palveluksiaan. (Kats. Sanh, 91. 21. 1051.)

Vastaisku juutalaisten maailmanherruus-pyrkimyksille on jo tullut. Tämä kansojen vapautusliike leviää yhä laajemmalle kaikista juutalais-kongressien, sosialistien ja liberalistien touhusta, huudosta ja melusta huolimatta. Niin paljon voittoja kuin juutalaisuus maailmansotien jälkeisinä aikoina saavuttikin; kuinka täydellisesti he itsensä kaikkien maiden ja kansojen asianhoitajien joukkoon soluttivatkin; kuinka hyvin ja täydellisesti he kaikki valtiotaidon ja tekniikan keinot hallitsevatkin; kuinka mestarillisesti heidän valloitussuunnitelmansa on kaan laadittu ja johdettu -- he tekivät maailmansotien jälkeisessä voitonhuumassaan kaiken heidän työnsä ja voittonsa tuhoavan taktillisen virheen, ryhtyessään menettelemään liian kovakouraisesti ja hallitsijain elkein kansoja kohtaan, siten avaten kansojen silmät näkemään heitä uhkaavan vaaran ja ryhtymään itsepuolustukseen juutalaisia vastaan. Kaikissa maissa on syntynyt kansallisia järjestöjä jotka ovat ottaneet päätehtäväkseen maansa ja kansansa valtiollisen vapauden puolustamisen, sekä taloudellisen itsenäisyyden ajamisen. Meillä Suomessakin ovat uusimmat järjestöt ja yhtymät ottaneet päämääräkseen meidän maamme vapauttamisen juutalaisesta kansanvälisestä ylivaltiollisesta rahamahdista, joka uhkaa talouspulan avulla tuhota sekä maamme maanviljelijä-järjestön että työväenluokan, ja tehdä kansastamme juutalaisten omaisuutta, sekä vapautta vailla olevia orjia.

Pääoman omistajaluokkamme ei nähtävästi pidä toivottavana kansallisen työväenpuolueen syntymistä työväestön osalta tukemaan toisten kansanluokkien ja -ryhmien, isänmaallista ja kansallista toimintaa (viittaan kirjaan Henget kertovat). Mutta vaikka epäkansallinen pääoma ja marxilainen sosialismimme täten tukevat toisiaan, ei se tule ajanoloon estämään puhtaasti kansallisen työväenpuoluen kasvua, vaan tulee maamme työväestö saamaan silmänsä auki ja omana ryhmänään liittymään kansamme yhteiseen taisteluun juutalaisen kansainvälisen suurpääoman maailmanherruus-pyrkimyksiä vastaan. Taistelu meilläkin on siis hyvällä, lupaavalla alulla.

Taistelussa olisi vaan muistettava, ettei näiden samaan päämäärään pyrkivien järjestöjen ole haaskattava voimiaan taisteluun toisia vastaan, johon vastustajat yrittävät ne johtaa, ja johon myös meidän suomalaisten kansallissynti, sisäinen eripuraisuus, pyrkii ne johtamaan, vaan on kaikkien kohdeltava toisiaan taistelutovereina ja suunnattava kaikki yhteiset voimat yhteistä vihollista vastaan. Taistelu on käytävä taisteluna yhteisen asian, valtiollisesti ja taloudellisesti itsenäisen, juutalaisherruudesta vapaan, hyvinvoivan ja onnellisen suur-Suomen puolesta. Ei ole pääasia mikä järjestö johtaa, mikä saa enemmän jäseniä. Pääasia on saada kansan enemmistö tajuamaan taistelun merkitys maallemme ja kansallemme, sekä yhtymään johonkin tätä taistelua käyvistä järjestöistä. Sillä joka tapauksessa on ratkaisun hetkellä kaikkien näiden järjestöjen yhdyttävä, johtajana se järjestö tai ne henkilöt, millä on yhteiseen johtaja-asemaan ja -tehtävään parhaat edellytykset, sillä jos tämmöiseen yhteistyöhön ja myöhemmin yhtymiseen ei päästä, jos eri järjestöt ryhtyvät pitämään ensimmäisenä tehtävänään itselleen vallan ja yksinmääräämisoikeuden saavuttamista ennenkuin muihin tehtäviin ryhdytään, viipyy ratkaisu liian kauan.

Juutalaiset kaikissa maissa toimivat yhteisen ohjalmansa ja yhteisen päämääränsä toteuttamiseksi. Samoin heidän tukijansa, olkoot ne sitten sosialisteja, liberalisteja tai minkä nimisiä tahansa. Samoin on kansallisten voimien keskityttävä. Kaikkien kansalaisten, jotka eivät tahdo, että juutalainen kansainvälinen suurpääoma hallitsee rahan mahdilla kansaamme ja valtiotamme, edistäen valtiota hävittäviä voimia; että juutalaisten johtama sosialismi juutalaisen kansainvälisen suurpäoman tukemana hävittää työväestömme kansallistunnon ja valtaa sen työttömyyden, nälän ja kurjuuden avulla suunnittelemassaan maailmanvallankumouksessa kaduille heitettäviksi iskujoukoikseen; että juutalaisten järjestämässä yleisessä talouspulassa ja korkeiden korkojen avulla suomalainen maanviljelijä, joka on esteenä juutalaisvallan täydelliselle toteutumiselle maassamme, sysätään pois kotikonnuiltaan ja heidän maatilansa ostetaan juutalaisrahoilla ja juutalaisten käsiin; ja että kansastamme hävitetään uskonnollisuus, kansankirkkomme ja papistomme, ja että kansamme henkinen kasvatus jätetään sosialisti-kommunististen juutalaisagenttien hoitoon -- on liityttävä johonkin taatusti kansalliseen järjestöön, siten edistäen kansallisten voimien pikaista voittoa ja kansainvälisen juutalaisuuden maamme valtausyrityksien täydellistä luhistumista niiden kaikissa muodoissaan.